Vampulan Urheilijat 50 vuotta

Seuran historiikin vuonna 1996 seuran 50-vuotisen taipaleen kunniaksi on laatinut seuran pitkäaikainen hallituksen jäsen Mauno Kotamäki. 

Perustaminen

Kerrotaan, että jatkosodan aikana Vampulan miesten viettä­essä sodan ajan rauhallisempia hetkiä korsuissaan, pohdintojen aiheina oli mm. uuden urheiluseuran perustaminen Vampulaan sodan aikanaan päätyttyä.

Onko tarina tosi, vai ei, siitä ei ole varmuutta. Asiasta on tiettävästi kirjattua tietoa seuran perustamiskokouksen pöytäkirjassa, mutta koska seuran pöytäkirjat ajalta 1945-1952 ovat kadoksissa, asiaa ei ole pystytty varmistamaan. Ajalli­sesti se kyllä hyvin sopisi, sillä kohta sodan päättymisen jälkeen 18.2.1945 pidettiin uuden urheiluseuran perustava kokous.

Perustavasta kokouksesta ei ole säilynyt muuta kirjallista dokumenttia, kuin vuoden 1945 helmikuun Lauttakylä - lehdessä ollut juttu, jossa nimimerkki A.J.M. (A. J. Mustala) kirjoittaa:

"Viime sunnuntaina oli joukko Vampulalaisia urheilun har­rastajia kokoontunut seuratalo Jukolaan keskustelemaan urheilutoiminnan elvyttämisestä paikkakunnalla. Keskustelun tulok­sena oli, että päätettiin perustaa voimistelu- ja urheiluseura Vampulaan. Seuran nimeksi hyväksyttiin Vampulan Urheilijat ja päätettiin liittyä jäseneksi Suomen Voimistelu- ja Urheilu­liittoon."

Edelleen lehtikirjoituksessa todetaan, että Voimistelu- ja urheiluseuran puheenjohtajaksi valittiin J. U. Kanerva, varapuheenjohtajaksi A. J. Mustala, muiksi hallituksen jäseniksi Nii­lo Mäkinen, Uuno Laivuori, Kauko Niittynen ja Tuulikki Paunu, sekä varajäseniksi Vieno Pietarinen ja Veikko Nieminen. Seuran sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi valittiin Uuno Laivuori.

Perustavassa kokouksessa päätettiin toiminnan alkajaisiksi järjestää lähiaikoina hiihtokilpailut Harjun maastossa ja oh­jelmallinen iltama Maarian-päivänä. Rata- ja kenttäurheilun ohjaajiksi valittiin J. U. Kanerva j a K. Niittynen, sekä pesäpallon ohjaajiksi Matti Heikkilä ja Vieno Pietarinen.

Lehtikirjoituksessa todetaan edelleen, että seuraan liittyi jo perustamistilaisuudessa runsaasti jäseniä.

"Kun Seuratalo Osakeyhtiö Jukola on luvannut urheilukentän käytettäväksi, on seuralla kaikki edellytykset menestykselli­seen toimintaan" -A. J. Mustala kirjoittaa vuonna 1945.

Vampulan Urheilijain puheenjohtajana Jorma Kanerva toimi vain alkuvuoden 1945, josta alkaen vuoteen 1954 saakka seuran puheenjohtajana toimi A. J. Mustala. Uuno Laivuori hoiti sih­teerin tehtäviä vuoteen 1952 saakka. Uuden urheiluseuran ensimmäiset luetteloidut jäsenet ovat: 1. Jorma Kanerva 2. Arvi Mustala 3. Niilo Mäkinen 4. Kauko Niittynen 5. Uuno Laivuori 6. Tuulikki Paunu 7. Vieno Pietari­nen ja 8. Jukka Tommila. He ovat ilmeisesti olleet mukana seu­ran perustavassa kokouksessa.

Pöytäkirjojen ja pääosan muustakin sihteerin aineistosta puuttuessa, perustuu historiikki suurelta osin ao. ajan lehti­kirjoituksiin ja muistitietoihin.

1940-luku

Vahva alku uudella seuralla

Uuden urheiluseuran toiminta käynnistyi heti voimallisesti. Perustamisvuonna Vampulan Urheilijoissa oli 156 jäsentä ja 9 kannattajajäsentä. Jäsenmaksutuloa kertyi 3 570 mk silloista rahaa. Vuonna 1946 seuran jäsenmääräksi ilmoitetaan 180.

Vampulan Urheilijain ohjelmassa oli 1940-1uvulla yleisur­heilu, hiihto, pesäpallo ja nuorisotyö.

Yleisurheilussa kansalliset kisat vuonna 1949

Yleisurheilu seuran piirissä kehittyi vahvasti alkuvuosista alkaen. Vuodelta 1945 on kirjattu tuloksia mm. jäsentenväli­sistä murtomaajuoksukisoista, jotka pidettiin Harjulla hellun­taina. Yleisen sarjan voittoon juoksi Vilho Kylliäinen, alle 18 -vuotiaiden pidemmän matkan voittaja oli Vilho Heinonen j a lyhyemmän Pekka Vainio.

Vampulan Urheilijain perustamisesta alkaen seuran yleisur­heilijat osallistuivat vahvalla panoksella tiukaksi vuosittai­seksi kamppailuksi nousevan kolmen pitäjän otteluihin, joissa kisailivat Vampulan lisäksi Säkylä ja Köyliö. Vampula järjesti em. ottelun 11.8.1946, jolloin voiton yhteispisteissä vei voi­ton Säkylä, toisena oli Köyliö ja isäntäseura joutui tyytymään kolmanteen sijaan. Vampulan Urheilijain edustajista sarjavoiton otti miesten 3000 metrin juoksussa ajalla 9.51 Vilho Kylliäi­nen.

Seuran panostuksesta yleisurheiluun toimii hyvänä esimerkki­nä se, että jo vuonna 1949, 28. elokuuta, järjesti nelivuotias Vampulan Urheilijat kansalliset yleisurheilukilpailut. Kilpai­lukutsussa todettiin, että Vampula on hyvien liikenneyh­teyksien varrella ja myös majoitus järjestetään tarvittaessa.

Hiihdossa piirinmestaruus jo vuonna 1946

Hiihdossa kilpailutoiminta käynnistyi myös heti ensimmäise­nä toimintavuotena. Kohta perustamisen jälkeen, 5.3.1945 jär­jestettiin jäsentenväliset hiihtokilpailut, jotka olivat, ku­ten tuloskirjoituksessa ilmenee, sodan jälkeen ensimmäiset Vampulassa. Miesten sarjan 13 km. voittoon hiihti Pentti Kota­ja. Naisten sarjan ykkönen oli Hilkka Tommila ja nuorimpien sarjojen voittajia olivat Jussi Uotila, Pekka Vainio ja Onerva Alakukku.

Jäsentenvälisten kisojen lisäksi hiihtäjät kamppailivat palkintosijoista mm. piirinmestaruuskisoissa seuran perusta­misvuosista alkaen. 18-vuotiaiden poikien 3 x 5 km: n viestinhiihtoon ilmoitettiin talvella 1945 joukkue Jussi Uoti ­la, Kauko Laivuori ja Vilho Heinonen ja samat hiihtäjät ilmoi­tettiin myös henkilökohtaiseen 10 km:n kilpailuun.

Seuran toisena toimintavuotena vuonna 1946 voitti Vilho Kylliäinen 21-vuotiaiden sarjan 15 km:n piirinmestaruuden. Säkylän, Köyliön ja Vampulan väliset ns. kolmen pitäjän otte­lut käynnistyivät myös hiihdon osalta. Talvella 1946 ottelu päättyi Vampulan voittoon. Sarjavoittoon Vampulalaisista ylsi 18-vuotiaiden 9 km:n kisassa Vilho Heinonen. Myös seuraavana talvena, jolloin Vampula oli järjestämisvuorossa, ottelu voi­tettiin. Vampulan edustajista sarjavoittoihin ylsi mm. Vilho Kylliäinen.

Vuonna 1948 ns. Harjunhiihdoissa suoritetun hiihto-ottelun Vampulan Urheilijain ja Säkylän Urheilijoiden välillä päättyi Vampulan voittoon. Parhaimpiin suorituksiin Vampulan Urheili­jain edustajista ylsivät Vilho Heinonen, Vilho Kylliäinen, Eino Heikinmaa ja Pentti Kotaja.

Pesäpalloilussa valmis kasvualusta

Koska pesäpalloa oli Vampulassa harrastettu vahvasti jo 1930-luvulta alkaen, oli luonnollista että uudessa seurassa se muodostui heti yhdeksi seuran peruslajista, jona se on säi­lynyt koko seuran 50-vuotisen historian ajan.

Toukokuussa vuonna 1945 pelattiin lehtikirjoituksen mukaan Se suuri ukko- ja poikamiesten välinen ottelu, joka odottamat­ta päättyi poikamiesten voittoon vieläpä niinkin suurella juoksuerolla, kuin 16 - 2. A. J. Mustalan laatimassa kirjoituk­sessa toivotaan, että poikamiehetkään eivät ryhtyisi voittonsa jälkeen lepäämään laakereillaan vaan edelleen terästäisivät kuntoa an alkaneen kesän todellisia koitoksia, ts. sarjaottelu­ja varten, vaan ottaisivat viikoittaiset harjoitukset tosis­saan.

Samalta kesältä löytyy ottelupöytäkirja Lauttakylän Lujan ja Vampulan Urheilijain B-sarjan ottelusta, joka on pelattu Lauttakylässä 24.heinäkuuta. Ottelun voitti kotijoukkue juok­suin 17-7. Vampulan Urheilijain joukkueen muodostivat ao. ottelussa Uuno Laivuori, Antti Kotaja, Vilho Kylliäinen, E. Lappalainen, Kauko Niittynen, Matti Heikkilä, Jorma Kanerva, J. Uotila ja A. Kiviniitty.

Vuoden 1946 ajalta löytyy tilastoista tiedot mm. miesten B­-sarjan pesäpallo-ottelusta Vampulan Urheilijat - Alastaron Ur­heilijat, tulos 5-3 ja Vampulan Urheilijat - Säkylän Urheilijat, jonka loppunumerot olivat myös Vampulan Urheilijain hyväksi 5-3.

Vuoden 1948 tuloksista ilmenee, että seura pelasi pesäpalloa miesten perussarjassa. Kesäkuun 14. pv. Vampulan Urheilijat kohtasi perussarjassa Lauttakylän Lujan 2-joukkueen. Runsas­juoksuinen ottelu päättyi 11-11 tasapeliin. Ottelun tuomitsi K. Niittynen Vampulasta.

Varoja huvitoiminnalla

Vampulan Urheilijain varainhankinnassa muodosti alkuvuosis­ta alkaen merkittävän osuuden huvitoiminta. Ohjelmallisia tanssitilaisuuksia pidettiin ahkerasti vanhassa Jukolassa ja suosittuja suulitansseja Hornan suulilla.

Lauttakylä -lehden 30.4.1948 numerossa oli huvitoimintoja­ -osastossa seuraava ilmoitus:

"Oletteko kuullut, että Jukolassa tanssitaan Vapunpäivänä klo 14-18 ja että tansseja jatketaan myöskin sunnuntaina 2.5.-48 klo 20.

Jäätelöä, kuumia nakkeja. Erikoisliukastettu lattia. Molemmissa tilaisuuksissa soittaa orkesteri Tamara. Liput 50 mk.

Järjestää Vampulan Urheilijat ry."

15.elokuuta 1948 oli Lauttakylä-lehdessä tanssi-ilmoitus:

"Illalla klo 20 Jäähyväiset kesälle -tanssiaiset Hornalla, soit­taa Tamara.

Huom.! Viimeiset suulitanssit tänä kesänä. Liput 70 mk.

Järj. Vampulan Urheilijat ry."

Vampulan Urheilijain vuosikokouksessa Jukolassa 29.1.1949 valittiin seuran jaostojen puheenjohtajat, joista tiedoista ilmenee samalla, mitä lajeja seurassa ao. vuonna harrastettiin. Yleisurheilujaoston puheenjohtajaksi valittiin Kauko Niitty­nen, pesäpallojaoston Uuno Laivuori, hiihtojaoston Antti Kota­ja, nyrkkeilyjaoston Aarne Tolkki, voimistelujaoston Uuno Laivuori, poikajaoston johtoon Uuno Laivuori ja Antti Kotaja, naisjaoston Vieno Pietarinen ja suunnistuksen ratamestariksi valittiin Niilo Uotila. Samassa kokouksessa valittiin seuralle yliemäntä ja tehtävään nimettiin Aino Ylipaunu.

Naisjaoston toimintaa sävytti vuonna 1949 mm. valmistautumi­nen edustavalla osanotolla ja ohjelmalla kesällä 1949 pidet­täviin Satakunnan kisoihin. Nyrkkeilyjaosto kunnostautui mm. järjestämällä Jukolassa 23.1okakuuta 1949 mittavat nyrkkeily­kilpailut. Tapahtumaan osallistui huomattava joukko piirin parhaita iskijöitä.

1950-luku

Toimintaa leveällä rintamalla

Vuosikymmen-1950 oli Vampulan Urheilijoille erittäin vil­kasta aikaa. Toiminta laajeni ja monipuolistui edelleen.

- Vampulan Urheilijain ohjelmassa ovat yleisurheilu, hiihto, voimistelu, pesäpallo, lentopallo ja nyrkkeily. Seuramme toi­minnassa ei ole kiinnitetty erikoista huomiota johonkin mää­rättyyn urheilulajiin, vaan maaseutuseurojen tapaan pyrimme työskentelemään leveällä rintamalla. Näin pyrimme tasapuolisesti työskentelemään paikkakunnalla esiintyvien eri urheilu­muotojen eteenpäin viemiseksi, todetaan seuran sihteerin Uuno Laivuoren laatimassa katsauksessa vuodelta 1950.

Vuosikymmenen aikana seuran lajiohjelma laajeni edellä­ mainituista vielä suunnistuksella.

Vuosikymmenen 1950 alkupuoliskolla Vampulan Urheilijain talous koheni ja niinpä seuran tilintarkastuslausunnossa vuo­den 1952 tileistä voitiinkin todeta, että tilikauden voitto on ollut 57.824 mk (silloista rahaa) ja on näin ollen urhei­luseuran taloutta hoidettu erittäin hyvin.

Vampulan Urheilijain vuosikokous 15.3.1951 valitsi johto­kunnan jäseneksi puheenjohtajana A. J. Mustalan ja muina jä­seninä valituiksi tulivat Heikki Liinoja, Vilho Kylliäinen, Antti Kotaja, Niilo Uotila ja T. Vilska. Puheenjohtajiksi eri jaostoihin valittiin yleisurheiluun Heikki Liinoja, pesäpal­loiluun M. Kasurinen, hiihtoon Vilho Kylliäinen, nyrkkeilyyn M. Kasurinen, voimisteluun U. Tuominen ja Aarne Tolkki, sekä poikajaostoon U. Tuominen ja L. Rämänen.

Yhteistoimintaa Vampulan Nuorisoseuran kanssa

Vampulan Urheilijain ja Vampulan Nuorisoseuran välistä tii­vistä yhteistoimintaa harjoitettiin jo ennen yhteisen urheilu­nuorisotalon rakentamistakin. Esimerkkinä yhteistyöstä toimii yhteisesti järjestetty kesäjuhlatapahtuma 16. elokuuta 1953. Kesäjuhlan ohjelmassa oli mm. kansantanhuesityksiä, naisvoimistelua, soittoa ja näytelmä sekä yleisurheilukilpailut.

Vuoden 1955 vuosikokous pidettiin vanhassa Jukolassa 25. helmikuuta. Johtokunnan puheenjohtajaksi alkanee1le vuodelle valittiin Niilo Uotila ja muiksi johtokunnan jäseniksi Antti Kotaja, Nestor Tynys, Vilho Kylliäinen ja Leo Vehviläinen.

Johtokunnan kokouksessa 9.3.1955 valittiin seuralle varapu­heenjohtajaksi Antti Kotaja ja sihteeriksi Nestor Tynys. Joh­tokunnan täydentämiseksi tehtiin esitys ja niin seuran jatko­vuosikokouksessa 21.3.1955 valittiin johtokuntaan lisäjäseni­nä Unto Tuominen ja Aatto Salonen.

Kesäjuhlia järjestettiin Vampulan Urheilijain toimesta useina vuosina 1950-luvulla. Elokuun 5. päivänä vuonna 1956 järjestettiin seuran kesäjuhlat urheilukentällä. Ohjelmassa oli yleisurheilulajeja, pesäpallo-ottelu ukko- ja poikamiesten välisenä ja muuta ohjelmaa, mm. kansantanhuja. Ukkomiesten pesäpallo­joukkueen kokoajaksi oli nimetty Leo Vehviläinen ja poika­miesten Veikko Rannikko.

Huvitoiminnan lisäksi Vampulan Urheilijat hankki varoja 1950-luvulla mm. arvanmyyntiprojekteilla. Lauttakylä-lehdessä oli 3. syyskuuta vuonna 1954 kirjoitus, jossa todettiin että seuran järjestämissä arpajaisissa myydään 7000 kpl 50 markan hintaisia arpoja. Mitään rihkamaa ei ole voittoina, vaan pää­voittona tulee olemaan hyvä moottoripyörä ja lisäksi on voit­toina mm. pesukone ym. arvokasta. Arpakauppa kävi kuitenkin ilmeisen nihkeästi, sillä seuran johtokunnan kokouspöytäkir­jassa 11.1.1955 todetaan, että koska Vampulan Urheilijain ar­vat ovat menneet huonosti kaupaksi, niin päätettiin palauttaa arpoja ostaneille heidän rahansa arpaseteliä vastaan. Asiasta ilmoitetaan sanomalehdessä. Otetaan nimismieheen yhteys ennen ­kuin asia toteutetaan ja tiedustellaan (nimismieheltä) lainmu­kaisia toimenpiteitä.

Seuran johtokunnan kokouksessa 4.7.1957 päätettiin korjata Vampulan Urheilijain taloutta järjestämässä jäsenten keskuu­dessa viljakeräys. Viljakeräystä varten kokouksessa nimettiin keräyksen suorittajat.

Vampulan Urheilijain johto ei vuosien varrella ole ollut pelkästään seuran hallinnollista tehtävää hoitava, vaan eri­tyisesti alkuvuosikymmenien aikana se osallistui aktiivisesti suoran urheilutoiminnan järjestämiseen yhteistoiminnassa jaos­tojen kanssa. Esimerkkinä käy johtokunnan kokous 9.4.1957, jolloin seuran johtokunta päätti mm. seuraavaa: Sisähyppykil­pailut pidetään 22.huhtikuuta Jukolassa, pesäpalloharjoitukset aloitetaan heti pääsiäisen jälkeen, yleisurheilun tuomarikurs­sit aloitetaan mahdollisimman pian, järjestetään suunnistus­kisoja, osallistutaan kolmen pitäjän otteluun Säkylässä ja järjestetään viisiottelu koulupiirien välisenä kisana. Maasto­juoksukilpailut ja yleisurheilun merkkisuoritusten vastaanot­tamiset päätettiin antaa yleisurheilujaoston huoleksi, samoin hiihtokisojen järjestäminen päätettiin antaa hiihtojaoston tehtäväksi.

Vampulan Urheilijain vuosikokouksessa 23.2.1958 valittiin seuran johtokunta vuodelle 1958. Puheenjohtajaksi valittiin Kauko Niittynen ja muiksi jäseniksi Niilo Uotila, Esko Moisio, Junno Katavisto, Leo Vehviläinen, Nestor Tynys, Pellervo Aaku­la, Vilho Kylliäinen, Antti Kotaja, Maire Rohkea, Elvi Jalonen ja Unto Tuominen.

Seuran vuosikokouksessa 30.1.1959 valittiin johtokunta kokonaisuudessaan jatkamaan myös vuonna 1959.

Vuosikymmenen lopulla käynnistettiin nuoriso- ja urheiluta­lo Jukolan rakentamishanke; hanke joka valmistui vuonna 1960. 1950-luvulla rakennettiin tanssilava Koivuharjulle ja tanssi­toimintaa lavalla harjoitettiin rakentamisesta 1970-luvulle saakka.

Jukolan rakentamisprojekti

Vampulan Urheilijat ja Vampulan Nuorisoseura asettivat vuon­na 1954 ensimmäisen yhteisen toimikunnan mahdollista oman toi­mitalon rakentamista varten. Vampulan Urheilijat osti vanhan Jukolan 3.11.1954 sitä varten, että siitä peruskorjattaisiin seuralle toimintatila. Talon hinta oli silloista rahaa 50 000 mk. Jukola osoittautui kuitenkin niin huonokuntoiseksi, että sitä ei katsottu olevan syytä korjata. Talo myytiinkin uuden urheilutalon rakentamisen aikoihin.

Ensimmäiset tukkitalkoot pidettiin vuonna 1954 vanhan Juko­lan korjausta varten, mutta kun rakennusta ei ryhdytty korjaa­maan, säästettiin ne uuden rakentamiseen. Osa tarvikkeista ehti sinistyä odotellessa uuden rakennushankkeen käynnistymis­tä.

Vuonna 1957 perustettiin uuden talon rakentamishanketta var­ten uusi talotoimikunta, johon nimesivät edustajansa nuo­risoseura ja Vampulan Urheilijat. Nuorisoseuran edustajiksi nimettiin Samuli Mäkipää, Esko Moisio ja Heikki Kemppainen ja urheiluseuran edustajiksi Kauko Niittynen, Vilho Kylliäinen ja Kauko Tynys. Talotoimikunnan kokouksessa vieraili vuonna 1957 Nuorisoseurojen Satakunnan liiton esimies Reijo Kari selvittä­mässä veikkausvoittovarojen hakemiseen liittyviä asioita.

Vuonna 1958 talotoimikuntaan nimettiin seuran puolesta vielä Eino Heikinmaa ja Matti Heikkilä.

Vuonna 1958 Vampulan Urheilijat osti urheilukentän itsel­leen ja tällä kaupalla saatiin seuralle samalla tonttialuetta uuden toimitalon rakentamista varten.

30.1.1959 alkaen talon valmistumiseen saakka olivat seuran edustajia talotoimikunnassa Kauko Niittynen, Nestor Tynys, Matti Heikkilä ja Eino Heikinmaa. Tammikuussa 1960 nimesi nuo­risoseura edustajikseen Samuli Mäkipään, Esko Moision, Osmo Heinosen ja Veikko Kotajan. Talon rakentamisen aikana 4.10.1960 saakka seuran rahastonhoitajana toimi Pellervo Aaku­la ja 4.10.1960 alkaen Ossi Ritakallio.

Uuden toimitalon rakentamista varten anottiin valtion veik­kausvoittovaroja ja saatiinkin, tosin vain 600 000 vmk. Vuonna 1956 tehdyn kustannusarvion mukaan talon rakentaminen arvioi­tiin 18 milj. markaksi silloista rahaa.

Vuonna 1959 ottivat nuorisoseura ja urheiluseura molemmat 500 000 mk: n lainan rakentamishanketta varten. Myöhemmin Vam­pulan Maatalousnaiset lahjoittivat hankkeeseen erittäin merkit­tävän, 1 000 000 vmk:n avustuksen. Hanketta tuki myös Vampulan Maataloustuottajayhdistys 100 000 markan avustuksella.

Rakentamisvaiheen edetessä jouduttiin lisälainoja vielä ot­tamaan. Mm. seuran yleisessä kokouksessa 8.7.1960 päätettiin ottaa hanketta varten 700 000 mk:n laina takaajiksi lupautu­neiden seuran jäsenten henkilökohtaisia takuita vastaan.

Koska valtion veikkausvoittovaroja hankkeeseen oli tulossa, vaati myös siitä johtuva byrokratia osansa. Mm. talon piirus­tusten muuttuminen hankkeen edetessä vaati Opetusministeriöön tehtäviä selvittelyreissuja.

Uuden toimitalon rakentamistyöt käynnistyivät vuoden 1958 lopulla. Talkoopäällikkönä toimi Samuli Mäkipää. Suunniteltu paikka tasattiin ja rakennusmaata ajettiin Matkusjoen reunal­le, joka samalla laajensi käyttökelpoista tonttialuetta. Talon rakentamisen valvojana toimi Eino Tolkki ja rakentamistöissä vakituisina toimivat Sulo Pakkanen ja Veikko Sipolainen. Tal­koisiin osallistuivat yhtenäisesti nuorisoseuran ja urhei­luseuran edustajia.

Hanketta pidettiin kaikkien yhteisenä asiana ja lahjoituk­sia hankkeeseen kertyi valmistumiseen saakka. Monien tilojen maitotilistä oli sitouduttu antamaan sovittu summa avustuksena hankkeelle. Myös monet palkansaajat olivat sitoutuneet siihen, että palkasta otettiin avustusosa talohankkeeseen. Talon val­mistuttua uudet tuolit hankittiin siten, että jokainen halukas saattoi lunastaa itselleen nimikkotuolin, johon kiinnitettiin lahjoittajan nimilaatta. Tällä tavalla hankittiin 200 ensim­mäistä tuolia talolle.

Talon rakentaminen oli silloisessa ajassa kahdelle pienelle yhdistykselle mammuttihanke, josta kuitenkin monien muiden yhdistyksien ja yhteisöjen ja lukemattomien yksityisten tuella selviydyttiin.

Rakennushanke oli vesikattovaiheessa 14.11.1959, jolloin tapauksen kunniaksi järjestettiin juhlahetki. Tilaisuuteen toi tervehdyksen mm. SVUL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja J. Laaksonen.

Nuorisoseura piti ensimmäisen kokouksensa uudessa talossa 7.12.1960. Urheilu- ja nuorisotalo Jukolan vihkiäiset pidet­tiin laskiaissunnuntaina vuonna 1961.

Talon vihkiäisistä kertovassa Lauttakylä-lehden kirjoituk­sessa todetaan, että lähes 400 eri lahjoittajaa oli tukenut hanketta joko raha- tai tavaralahjoituksin. Juhlapuheen tapah­tumassa piti SVUL:n Satakunnan piirin puheenjohtaja Tauno Sa­lonen.

"Laskiaistiistaina 14.2.1961 pidettiin Jukolassa ensimmäiset tanssit, joihin myytiin n. 700 pääsylippu" muistelee talotoi­mikunnan jäsen Samuli Mäkipää.

Talon maksaminen

Uuden toimitalon rakentaminen toi lahjoituksista ja talkoo­työstä huolimatta myös melkoisen velkataakan seuralle. Talon valmistuttua talotoimikunta alkoi pitää nuoriso- ja urheiluta­lo Jukolassa tansseja, joilla velkaa ryhdyttiin lyhentämään. Talotoimikuntaan kuuluivat tuolloin Samuli Mäkipää, Kauko Niittynen, Arvo Kuusisto ja Esko Moisio. Talotoimikunnan pitä­minä tansseja jatkettiin niin kauan, kunnes velka tuli makse­tuksi. Myöhemmin kuvaan tuli myös talossa järjestetty toinen merkittävä varainhankintamuoto, bingotoiminta.

Toiminta uudessa talossa oli alusta alkaen erittäin vilkas­ta. Vuoden 1961 aikana Jukolassa järjestettiin 135 tilaisuutta, joista 65 oli pääsymaksullista.

Koivuharjun tanssilava

Jukolan rakentamista pienempi, mutta sekin merkittävä hanke, oli Koivuharjun tanssilavan rakentaminen 1950-luvun puolivälin tienoilla. Vampulan Urheilijain vuosikokouksen pöytäkirjassa 25.2.1955 todetaan seuraavaa: Kauppias Koivuniemi esitti seu­ralle suunnitelman mahdollisuudesta saada tanssilava aikaan Kangaslammin tai Koivuharjun maastoon. Päätettiin jatkaa neu­votteluja lava-asiasta ja pannaan asia toimeksi jos maa-alue saadaan sopivasti. Asian hoitaminen jätettiin johtokunnan huo­leksi.

Seuran johtokunnan kokouksessa 2.6.1955 todettiin, että maanviljelijä Niilo Simula oli luvannut lavaa varten tarvittavan ton­tin ja että Osuuskassa oli luvannut seuralle 250 000 mk lainaa hankkeen toteuttamista varten. Johtokunta päätti aloittaa la­van rakentaminen heti. Lavarakennuksesta vastaavaan toimikun­taan nimettiin Leo Vehviläinen, O. Koivuniemi ja Samuli Mäki­pää. Toimikunnalle annettiin valtuudet hoitaa rakennustyö lop­puun saakka.

Hanke eteni niin nopeasti, että 5.7.1955, kun seuran johto­kunta piti kokousta Koivuharjulla, voitiin todeta lavan olevan valmiina. Johtokunta päätti samalla, että seura järjestää ava­jaistanssit tulevana viikonloppuna ja seuran huvitoimikunta huolehtii lavan tanssitoiminnasta siitä eteenpäin.

Koivuharjun lavan avajaistanssit pidettiin 9.7.1955.

"Joka 30:s vapaalippu, soittaa kuuluisa Blue-Bänd Vammalas­ta. Lava on luonnonkauniilla paikalla lähellä Kangasjärveä Vampulasta Juankoskelle menevän tien varrella, Koivuharjulla tavataan" ilmoitettiin Vampulan Urheilijain lavan avajaistans­seista kertovassa ilmoituksessa.

Vampulan Urheilijain lisäksi lavalla järjestivät tanssitoi­mintaa 1970-luvulle saakka monet muutkin yhdistykset. Lava sortui lumikuorman painamana 1970-ja 1980-lukujen vaihteessa ja sen purkamisen tuotteita käytettiin pieneltä osin Ulkoilu­majan rakentamiseen 1980-luvulla.

Urheilutoiminta 1950-luvulla

Yleisurheilussa kisoja jäsentenvälisistä kansallisiin

Vampulan Urheilijain yleisurheilutoiminnassa vallitsi 1950­luvulla vahva nousuboomi. Se uran järjestämä kilpailutoiminta oli laajaa ja laadukasta, kisoja järjestettiin jäsentenvälisis­tä kansallisiin tapahtumiin saakka.

Poimintoja 1950 -luvun yleisurheilu­toiminnasta.

Vuonna 1950 seura järjesti jäsentenvälisten kilpailujen lisäksi 7. alueen mestaruuskilpailut 13. elokuuta ja kansalli­set yleisurheilukilpailut 23. elokuuta. Aluemestaruuskisoissa voittivat järjestävän seuran urheilijoista Antti Kantonen 17 -vuotiaiden poikien keihään tuloksella 51.28 ja Sirkka Huomo oli ykkönen naisten 100 metrillä ja pituudessa.

Satakunnan piirin 7.alueen maastojuoksukilpailut pidettiin 6.5.1951 Harjun maastossa Vampulan Urheilijain järjestäminä. Järjestävän seuran edustajat ottivat yleisen sarjan 5 km:llä kolmoisvoiton miehityksellä Veikko Laiho, Arvo Männistö ja Ilkka Mäkimattila.

1950-luvulla käytiin tiukkoja kolmen pitäjän otteluita yleisurheilussa Vampulan, Säkylän ja Köyliön välillä. Vuonna 1952 oli järjestämisvuorossa Vampula. Säkylä osoittautui vah­vimmaksi, toiseksi sijoittui Köyliö ja kolmannelle tilalle jäi Vampula. Kilpailijoita kisassa oli 120 ja yleisöä peräti 800 henkeä. Kolmen pitäjän otteluissa kilpailijat edustivat omaa kuntaansa ja mm. Vampulan joukkueessa kilpaili 1950-luvun al­kupuoliskolla Vampulan Urheilijain edustajien lisäksi silloi­sessa paikallisessa kilpailijaseurassa Vasamassa urheilevia.

1950-luvulla Vampulan yleisurheilutoimintaa alkoi haitata urheilukentän heikko kunto. Mm. vuonna 1954 todettiin, että kolmen pitäjän ottelua ei voida pitää Vampulassa kentän heikon kunnon vuoksi, eikä Säkylässä heidän kenttänsä korjaustöiden vuoksi ja niinpä järjestelyvuorosta poiketen kisa pidettiin Köyliössä.

Vuonna 1956 Vampulan urheilukenttä oli kuitenkin sellaises­sa kunnossa, että kolmen pitäjän ottelu voitiin suorittaa. Ottelun voitti Köyliö, toiseksi sijoittui Säkylä ja tällä kerralla piti perää Vampula. Kurjasta säästä huolimatta kiso­ja oli seuraamassa 400 henkeä, todetaan tuloskirjoituksen yh­teydessä.

Vuonna 1958 oli Vampula jälleen kolmen pitäjän ottelun jär­jestämisvuorossa. Voittajaksi ylsi Köyliö, toiseksi sijoittui Säkylä ja Vampula tyytyi jumbotilaan. Vuosikymmenen aikana käytiin yleisurheilussa seuraotteluja myös Vampulan Urheili­jain, Oripään Urheilijain ja Alastaron Urheilijain kesken. Syyskuussa 1956 ottelu käytiin Vampulassa ja sen voitti OU. Toiseksi sijoittui VampU ja kolmanneksi AU. Kisojen tuloserit­telyssä todettiin parhaimpia suorituksia olleen P. Kylliäisen kiekkokaari 43.67 ja T. Rantasen pituustulos 630.

Hiihto 1950-luvulla

Harjun hiihdot käynnistyvät

Hiihdossa järjestettiin 1950-1uvulla jäsentenvälisten kiso­jen lisäksi piirikunnallisia ja alueen mestaruuskisoja. Mm. 26.2.1950 järjesti Vampulan Urheilijat alueen mestaruushiih­dot. Myös talvella 1954 Vampulan Urheilijat oli alueen hiihto­kisojen järjestämisvuorossa. Kisat pidettiin Harjun maastossa 80 kilpailijan voimin. Sarjavoittoon ylsi järjestävästä seu­rasta naisten 3 km:n matkalla Maire Rohkea.

Vuonna 1955 oli Vampulan Urheilijat jälleen SVUL:n Satakun­nan piirin 4.alueen hiihtokisojen järjestäjänä. Tammikuun 23.päivänä hiihdettiin Harjun maastossa runsaan osanottajajou­kon voimin. Vampulan Urheilijain edustajista sarjavoittoihin ylsivät Vilho Kylliäinen, Vilho Rohkea ja Maire Rohkea.

Piirikunnallisia Harjun hiihtoja järjestettiin vuosittain v. 1955 alkaen. Ensimmäiset järjestettiin 20.2.1955 ja niis­tä muodostuikin pitkä perinne. Ensimmäisissä Harjun hiihdoissa oli hiihtojen järjestelyissä mukana kilpailun johtajan Nestor Tynyksen johdolla 43 toimitsijaa. Lähtöpaikkana avauskisoissa oli Vehka-alhon koulu. Sarjavoittoihin järjestäjäseuran edustajista ylsi 16-vuotiaiden poikien sarjassa K. Kuusisto, tyt­töjen sarjassa Maire Rohkea ja ikämiehissä Vilho Rohkea.

Vampulan Urheilijain hiihtovoima jatkui edelleen vuonna 1956, jolloin Vampula voitti kolmen pitäjän hiihto-ottelun. Järjestämisvuorossa olleen Vampulan edustajista sarjavoittoi­hin ylsivät seuran kovat hiihtonimet Vilho Heinonen, sekä Vi l ­ho ja Maire Rohkea. Myös talvella 1957, jolloin hiihto-ottelu pidettiin Säkylässä, oli voittaja Vampula ja sarjavoittoihin ylsivät edelleen Vilho Heinonen ja Vilho sekä Maire Rohkea.

Piirinmestaruuskisoissa seuralla oli vahva edustus 1950-lu­vulla ja myös mestaruuksia kertyi seuran hiihtäjille. Silloi­sen kovatasoisen KK-V:n talviviestin voittopokaalin Vampulan Urheilijat voitti omakseen vuonna 1959 joukkueella Olli Mäki­pää, Jussi Moisio, Matti Ahovainio ja Eero Metsämäki. Seuran joukkue kilpaili vuosikymmenen aikana myös menestyksellisesti maakuntaviestissä hätyytellen Satakunnan kovimpien hiih­toseurojen joukkueita.

Pesäpalloilu 1950-luvulla

Toimintaa joka kylällä

1950-luvulla pesäpalloa harrastettiin Vampulassa lähes joka kylässä ja erilaisia kylienvälisiä, ukko- ja poikamiesten vä­lisiä ja muita vastaavia pelejä pelattiin ahkerarasti. Pääpe­lipaikka Vampulassa oli Huhtaan koulun kenttä, vaikka muutoin palloa lyötiinkin eri puolilla kuntaa pienemmissä kuvioissa.

Sarjatoimintaan Vampulan Urheilijat osallistui lähinnä miesten perussarjassa pelaavan joukkueen voimin. Vuonna 1950 luetteloitiin seuran miesten perussarjassa pelaavina Matti Kasurinen, Veikko Salminen, Veikko Rannikko, Kauko ja Uuno Laivuori, Jussi Uotila, Heikki Sampolahti, Veikko Mustala, Onni Mattila, Erkki Kopi, Lauri Uotila ja Unto Tuominen.

11.6.1950 Vampulan Urheilijat kohtasi kotona perussarjan ottelussa Kokemäen Kova-Väen 2 -joukkueen. Vampulan Urheilijat korjasi sarjapisteet voittamalla ottelun juoksuin 24-16.

Miesten perussarjan otteluiden ja paikallisten pelien lisäk­si VampU pelasi erilaisia ystävyys- ja harjoituspelejä runsaasti erityisesti lähialueen seuroja vastaan. Miesten pesä­pallon perussarjajoukkueessa pelasivat myöhemmin 1950-luvulla aiemmin mainittujen lisäksi mm. Kaarlo Vilkkinen, Erkki Vuoris­to, Ossi Heinonen, Kalevi Varjus, Pekka Haapanen, Erkki Läh­de ja Leo Vehviläinen.

Miesten ohella seurassa pelasi pesäpalloilua eri-ikäisten poikien joukkueita. Heinäkuussa 1954 Vampulan Urheilijain B ­-pojat pelasivat ystävyysottelun Lauttakylän Lujan B -poikia vastaan. Vastus oli Vampulalle silloin kovahko, sillä Luja voitti ottelun juoksuin 24-0.

Suunnistustoiminta käynnistyy

Suunnistustoiminta käynnistyi seurassa 1950-luvulla. Tam­mikuun 31.päivänä 1954 järjestettiin seuran ensimmäiset suun­nistuksen ratamestaruuskilpailut. A -sarjan kärjeksi muodostui Eero Korpela, Junno Katavisto ja Eino Heikinmaa, C -sarjan kär­jessä oli Alvar Ryödi, G -sarjan Pentti Liekari ja K -sarjan Anja Heikinmaa. Seuran parissa järjestettiin jäsentenvälisiä suunnistuskisoja ja suunnistajat osallistuivat erityisesti lähialueenseurojen kisoihin.

1960-luku

1960-luvulla lainojen lyhentämistä ja pontevaa urheilutyötä

1960-luvulle ajoittui urheilutalon rakentamishankkeen pää­tös ja valmistuminen. Viihdetoiminnalla hankittiin tuloja lainan lyhentämiseen ja seuran harjoittamaan urheilutoimin­taan.

Uusi toimitalo Jukola oli erittäin suosittu tanssipaikka 1960-luvulla ja siellä vierailivat esiintymässä lähes kaikki maamme tanssimusiikin tähtiyhtyeet. Koivuharjulla järjestivät Vampulan Urheilijain lisäksi monet Vampulalaiset ja lähialueen yhdistykset suosittuja lavatansseja kesäisin. Myös Hornan suu­litanssien suosio oli parhaimmillaan 1960-luvulla.

Vampulan Urheilijain vuosikokous 24.tammikuuta 1960 pidet­tiin elokuvateatteri Kuvahallissa. Seuran puheenjohtajaksi alkaneelle vuodelle valittiin Kauko Niittynen ja muiksi johto­kunnan jäseniksi Junno Katavisto, Kalevi Lipiäinen, Jussi Varjonen, Veikko Kataja, Vilho Kylliäinen, P. Aakula, Unto Tuominen, Nestor Tynys, Niilo Uotila, Maire Rohkea ja Sinikka Miettinen. Vuosikokouksen yhteydessä palkittiin kiertopalkin­noilla edellisen vuoden aikana urheilutoiminnassa kunnostautu­neita. Seuran parhaana naisurheilijana palkittiin Maire Roh­kea, maastojuoksussa ja hiihdossa Vilho Kylliäinen, suunnis­tuksessa Junno Katavisto ja yleisurheilussa palkinnon sai Ossi Heinonen.

Seuran johtokunnan kokouksessa 20.12.1961 päätettiin vuok­rata mv. Niilo Simulan Koivuharjulla omistamaa sauna-huvilara­kennusta hiihtotapahtumien järjestämistä varten. Paikka toimi sittemmin monien hiihtokisojen ja myös Huovinretken latu- ja polkuretkien lähtö- ja huoltopaikkana.

Vuoden 1962 vuosikokous pidettiin Jukolassa 4.helmikuuta.

Johtokuntaan vuodelle 1962 valittiin edelleen puheenjohtajana jatkavaksi Kauko Niittynen ja muiksi jäseniksi Unto Tuominen, Vilho Kylliäinen, Niilo Uotila, Arvo Kuusisto, Ossi Ritakal­lio, sekä jaostojen kokoonkutsujat, joiksi valittiin yleisur­heilujaosto Junno Katavisto, hiihtojaosto Urho Luoto, palloilujaosto Erkki Vuoristo, suunnistusjaosto Reino Rantalainen, poikaurheilujaosto Jussi Varjonen ja lisäksi huvitoimikunnan kokoonkutsujaksi valittu Pentti Paukkio. Varapuheenjohtajaksi johtokunta valitsi keskuudestaan Niilo Uotilan ja sihteeriksi Erkki Vuoriston.

Vuoden 1962 aikana kunnostautuneita urheilijoita palkittiin seuran kiertopalkintokiinnityksillä mieshiihtäjistä Vilho Rohkea, nuorista hiihtäjistä Pekka Ilomäki, suunnistuksesta Eino Heikinmaa ja yleisurheilusta Jukka Mikkola.

Vuoden 1963 vuosikokouksessa 25.maaliskuuta seuran johtokun­ta valtuutettiin jatkamaan tehtävässään muuttumattomana. Kokouksen yhteydessä palkittiin jälleen seuran urheilijoita. Nuorten hiihtopalkinnon sai Tarmo Luoto, suunnistuksesta Aarne Ojala, parhaan hiihtäjän palkinnon sai Jussi Varjonen ja kun­niapalkinto erittäin pitkäaikaisesta ja esimerkillisestä ur­heilun harrastamisesta luovutettiin Vilho Rohkealle. Lisäksi huomioitiin piirinmestaruudesta erikseen Heikki Horna ja Vilho Rohkea.

Urheilukenttäalue kunnalle

Seuran ylimääräisessä kokouksessa 26.7.1963 hyväksyttiin kauppakirja, jolla Vampulan Urheilijat oli myynyt Vampulan kunnalle urheilukenttäalueen. Kaupassa seura pidätti itselleen noin 0,4 ha: n tontin urheilutaloa varten.

Seuran syyskokouksessa 26.11.1964 vaihtui Vampulan Urheili­jain johto. Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Kauko Niitty­sen seuraajaksi valittiin Arvo Kuusisto, varapuheenjohtajaksi Veikko Mäkilä ja sihteeriksi Junno Katavisto. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Kauko Niittynen, Unto Tuominen j a Ossi Ritakallio, sekä jaostojen puheenjohtajina hiihtojaosto Esko Moisio, pesäpallojaosto Erkki Vuoristo, suunnistusjaosto Aarne Ojala, yleisurheilujaosto Veikko Mäkilä j a huvitoimikun­nan puheenjohtaja Erkki Lähde.

Vampulan Urheilijain syysvuosikokous vuonna 1966 pidettiin Nuoriso- ja urheilutalolla 18. marraskuuta. Seuran puheenjoh­tajana valittiin vuodelle 1967 jatkamaan Arvo Kuusisto, va­rapuheenjohtajaksi valittiin Pentti Ritakallio ja sihteeriksi Junno Katavisto. Jaostojen puheenjohtajiksi, jotka olivat myös johtokunnan jäseniä, valittiin seuraavat: Hiihto Esko Moisio, yleisurheilu Aarne Penttilä, suunnistus Aarne Ojala, pesäpal­loilu Seppo Merinen ja lisäjäseninä johtokuntaan valittiin vielä Kauko Niittynen, Unto Tuominen ja Ossi Ritakallio.

Syysvuosikokouksessa 1967 valittaessa johtokuntaa vuodelle 1968 vaihtui jälleen seuran johtoa. Arvo Kuusiston vetäydyttyä tehtävästä valittiin puheenjohtajaksi Pentti Ritakallio. Vara­puheenjohtajaksi valittiin Aarne Penttilä ja seuran sihteerinä valittiin jatkamaan Junno Katavisto. Muiksi johtokunnan jä­seniksi tulivat Esko Moisio, Reino Rantalainen, Erkki Vuoris­to, Aarne Ojala, Lasse Lamminen, Arvo Kuusisto, Kauko Niittynen, Ossi Ritakallio ja Unto Tuominen.

Varsinainen urheilutoiminta 1960-luvulla

Seuran vahvoja lajeja 1960-luvulla olivat edelleen hiihto, yleisurheilu ja pesäpalloilu. Suunnistuksen harrastus jatkui ja lentopalloilu tuli uutena lajina seuran ohjelmaan.

Hiihdon menestys jatkuu

Hiihto jatkui voimallisena seuran ohjelmassa 1960-luvulla. Seuran joukkueet hiihtivät hyviä sijoituksia useina vuosina maakuntaviestissä ja nuorten joukkueet nuorten pm- ja maakun­taviesteissä.

Seuraavassa poimintoja vuosikymmenen hiih­tosuorituksista:

17.1.1960 Keikyässä pidetyissä SVUL:n Satakunnan piirin 4.alueen hiihtomestaruuskisoissa, johon alueeseen kuuluivat Punkalaidun, Huittinen, Keikyä ja Vampula, voittivat sarjansa Vampulan Urheilijain edustajista Vilho Kylliäinen, Vilho Roh­kea, Olli Mäkipää, Heikki Horna, Maire Rohkea ja Marja Ojaniitty.

Kolmen pitäjän hiihto-ottelussa vuonna 1960 Vampula joutui tunnustamaan niukasti Köyliön paremmakseen, vaikka henkilökoh­taisiin voittoihin ylsivät tutusti Maire Rohkea, Vilho Heino­nen ja Olli Mäkipää Vampulan joukkueesta.

Alueen hiihtomestaruuskisoissa Punkalaitumella 22.1.1961 menestyi Vampulan Urheilijat edelleen mainiosti ja sarjavoit­toihin ylsivät Vilho Rohkea, Olli Mäkipää ja Maire Rohkea.

Seuran nuoret hiihtäjät menestyivät mainiosti myös helmi ­kuussa 1962 Vammalassa pidetyissä SVUL:n Satakunnan piirin nuorten pm -hiihdoissa. Mitaleille seuran sijoittuivat sarjois­saan Heikki Horna, Veikko Koiranen ja Terttu Meronen.

Vampulan urheilijain hiihtäjistä useat kokeilivat 1960 -lu­vulla myös ampumahiihtoa. Vuonna 1962 ylsi Vilho Rohkea lajis­sa SVUL:n Satakunnan piirin mestaruuteen saakka.

13.1.1963 hiihdettiin maakuntaviestiä Noormarkussa. Vampu­lan Urheilijat osallistui viestissä nuorten sarjaan ja sijoit­tui kisassa viidenneksi. Samana talvena järjestettiin Harjulla 4. alueen hiihtomes­taruuskisat. VampU otti kisoissa neljä voittoa, joihin ylsivät Vilho Rohkea, Tarmo Luoto, Maire Rohkea ja Terttu Meronen.

Neljän seuran (VampU, AU, PunKu ja Luja) hiihto-ottelu vuonna 1964 pidettiin maaliskuussa Koivuharjun maastossa. Ot­telun voiton vei PunKu ja VampU sijoittui toiseksi. Seuraavia kisassa olivat AU ja Luja. Sarjavoittajia seuran joukkueesta olivat 16 v. sarjan voittanut Heikki Horna ja 12-vuotiaiden sarjan voittoon hiihtänyt Asko Ritakallio.

Vuonna 1965 pidettiin aluemestaruushiihdot Punkalaitumella. Näissä kisoissa Vampulan Urheilijain edustajista voittoon ylsi ainoastaan aina luotettava Vilho Rohkea. Vuoden 1966 SVUL:n Satakunnan pm -hiihdoissa VampU ei saanut yhtään mestaruutta, mutta mitalille, toiseksi ylsi 45 v. sarjassa Vilho Rohkea. Vuoden 1966 neljän seuran hiihto-ottelussa Alastarolla VampU jäi kolmanneksi PunKu:n ja AU:n jälkeen. Heikohkosti mennessä kisassa seurallemme ei tullut myöskään ainuttakaan sarjavoit­toa.

VampU oli jälleen vuonna 1967 aluemestaruushiihtojen jär­jestäjänä. Kisat pidettiin Harjun maastossa. Sarjavoittoihin ylsivät VampU:n edustajista Juhani Ojaniitty ja Tarmo Moisio ja mitalille sijoittuivat lisäksi Juhani Moisio, Arja Anttonen j a Liisa Ritakallio.

Vuoden 1969 aluemestaruushiihdoissa Punkalaitumella Vampu­lan Urheilijain hiihtäjistä ylsi voittoon Erkki Hirvelä, Juha­ni Ojaniitty ja Arja Anttonen.

Piirikunnallisia Harjunhiihtoja jatkettiin edelleen. 21.2.1969 voitti päämatkan Köyliön Lallien Pentti Suvitie ennen VampU:n Erkki Hirvelää. Sarjan P 18 v. voittoon kisaili Juhani Ojaniitty.

Yleisurheilussa uusi kenttä tehosti toimintaa

Yleisurheilussa toimintaa haittasi vuosikymmenen alkupuo­lella urheilukentän heikko kunto. Uuden kentän valmistumisen myötä olosuhteet tehokkaampaan harjoitus- ja kilpailutoimin­taan paranivat ratkaisevasti.

Mahdollisuudet entistä parempien tulosten tekemiseen pa­ranivat ratkaisevat uuden yleisurheilukentän rakentamisen myö­tä. Uusittu kenttä vihittiin käyttöönsä 8. elokuuta 1965. Kun­nanhallituksen puheenjohtaja Alvar Ryödi vihki kentän ja luo­vutti sen urheilukäyttöön. Kentän vastaanottivat urheilulauta­kunnan puolesta Niilo Uotila ja Vampulan Urheilijain edustajana Junno Katavisto.

Uusi kenttä testattiin kansallisilla kisoilla

Elokuun 22. päivänä 1965 uusitulla kentällä pidettiin kan­salliset Vampulan Urheilijain 20-vuotisjuhlakilpailut. Kisoissa oli varsin edustava osanottajajoukko. Parhaita tuloksia: M 100 m 1) P. Anttila SalVi 11,0 2) U. Nordberg RU-38 11,0. Pi­tuus 1) A. Suominen KK-V 710, keihäs 1) Reino Stenberg RU -38 70.50. Osa vihkiäiskisan tuloksista saattaa olla edelleen Vam­pulan kentän kenttäennätyksiä. Tuloskirjoituksessa todettiin kentän ja sen suorituspaikkojen saaneen kilpailijoilta kiittä­vät arvostelut. Myös Vampulan Urheilijain kisajärjestelyjen oli todettu toimineen moitteettomasti.

Pesäpalloilussa kaksi kautta maakuntasarjassa 1960-luvulla

Pesäpalloa Vampulan Urheilijain miesjoukkue pelasi vuosi­kymmenen alkuvuosina perussarjatasolla. Vuonna 1963 VampU pe­lasi ns. välisarjassa. 4.elokuuta 1963 VampU kohtasi välisar­jan ottelussa Pomarkun Pyryn ja kärsi tappion juoksuin 3-14.

Elokuun 11. 1963 VampU puolestaan löi selvänlaisesti 28-2 Lapin Salaman myös välisarjan ottelussa. Tässä ottelussa K. Vilkkinen löi 7 ja V. Rannikko 6 juoksua. Tuomarina toimi Leo Vehviläinen, ilmenee Lauttakylä-lehdessä olleesta tuloskirjoi­tuksesta.

Seuran miesjoukkueen taidot kehittyivät edelleen ja jouk­kue eteni sarjaportaissa siten, että vuonna 1965 se pelasi maakuntasarjassa. Maakuntasarjaa jatkui kaksi kautta. Vuosi ­kymmenen lopulla seuran miesjoukkue pelasi perussarjassa. Seuraa edusti useina vuosina sarjoissa enemmän kuin yksi jouk­kue. Mm. vuonna 1967 seuraa edusti perussarjassa kaksi mies­joukkuetta.

Nykyistä piirisarjaa vastaavalla tasolla Huhtaan pp-kentäl­lä 1960-luvulla pelatun VampU - Porin Pallo-Veikot -ottelun jälkeen otetusta valokuvasta ilmenee että siinä ottelussa seuran miesjoukkueessa pelasivat Olli Penttilä, Erkki Vuoris­to, Seppo Merinen, Pekka Lukkala, Väinö Kormano, Kaarlo Vilk­kinen, Eino Laine, Vilho Kärkkäinen ja Veikko Rannikko.

1960-luvulla aloitti pitkän pelaajauransa mm. Jussi Heikki­lä pelatessaan vuonna 1964 ensimmäisen pelinsä 12-vuotiaana miesten joukkueessa. Peliura jatkui miesten joukkueessa yli neljännesvuosisadan verran.

Suunnistustoiminta 1960-luvulla

Suunnistusharrastus oli ajoittain varsin vahvaa seuran pa­rissa 1960-luvulla. Jäsentenvälisiä harjoituskilpailuja pi­dettiin ja seuran suunnistajat osallistuivat lukuisasti muiden seurojen järjestämiin kisoihin.

3.kesäkuuta 1963 Vampulan Urheilijat järjesti SVUL: n Sata­kunnan piirin 4.alueen suunnistusmestaruuskilpailut. Ratames­tarina toimi Junno Katavisto. Seuramme edustajista voitti yli 35 -vuotiaiden sarjan Aarne Ojala ja mitaleille sarjoissaan si­joittuivat Olli Mäkipää, Eino Heikinmaa, Alvar Ryödi, Tarmo Luoto ja Martti Tenhonen.

Lentopalloilu käynnistyi seuran puitteissa

1960-alkupuoliskolla lentopalloa harrastettiin Vampulassa lähinnä erilaisten paikallisten kyläsarjojen puitteissa. Vam­pulan Urheilijain ohjelmaan lentopalloilu tuli vahvemmin vasta siinä vaiheessa, kun harjoitustoiminta käynnistettiin Jukolas­sa, jonka jälkeen ryhdyttiin pelaamaan erilaisia harjoitus- ja ystävyysotteluja lähiseurojen joukkueita vastaan.

1970-luku

1970-luvulla vahva toiminta jatkuu

1970-luvulla Vampulan Urheilijain urheilutoiminta oli monipuolista ja vireää. Bingo- ja tanssitoiminnalla hankittiin varoja varsinaiseen urheilutoimintaan.

Talvikaudella 1971-1972 bingotoimintaa järjestettiin yhteisesti Nuorisoseuran kanssa. Bingotoiminnan päävetäjänä toimi Junno Katavisto. Lauttakylä -Iehdessä olleen ilmoituksen mukaan 7.12.1971 pidettiin Jukolassa 1-vuotisjuhlabingo, järjestäjinä Vampulan Urheilijat ja Ns.

Jukolan tanssitilaisuuksilla oli edelleen hyvä yleisömenes­tys ja maamme tunnetuimpien tanssimuusikoiden vierailut Juko­lassa jatkuivat. Mm. Eino Grön yhtyeineen tahditti tansseja 5.3.1972.

Pesäpallo oli nousemassa naisjoukkueen toimesta kansalli­selle huipputasolle saakka. Seuran toimintaohjelmassa olivat pesäpallon lisäksi yleisurheilu, hiihto, lentopalloilu, suunnistus ja jääkiekkoilu.

Vampulan Urheilijain vuosikokouksessa 20.11.1970 valittiin seuralle johtokunta vuodelle 1971. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Pentti Ritakallio, varapuheenjohtajaksi Aarne Pent­tilä ja sihteeriksi Junno Katavisto. Muiksi johtokunnan jä­seniksi valittiin hiihtojaoston puheenjohtajana Esko Moisio, kuntojaoston pj. Junno Katavisto, pesäpallojaoston pj. Hannu Koljonen, suunnistusjaoston pj. Jussi Varjonen, yleisurheilu­jaoston pj. Paavo Tuori ja huvitoimikunnan pj. Reijo Vehviläinen. Lisäksi valittiin lisäjäseninä johtokuntaan Ossi Ritakal­lio, Unto Tuominen, Tapio Haukkamaa ja Antti Pietilä.

Seuran syyskokouksessa syksyllä 1973 valittiin seuran joh­tokunta vuodeksi 1974. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Koljo­nen (oli pj. myös -73 ), varapuheenjohtajaksi Pekka Haapanen ja sihteerinä jatkamaan Junno Katavisto. Muiksi johtokunnan jä­seniksi valittiin Esko Moisio, Esko Alavalkama, Jouko Hämäläi­nen, Jari Haapanen, Jussi Varjonen, Lasse Lamminen, Reino Ran­talainen, Antti Pietilä, Unto Tuominen, Mauno Kotamäki, Erkki Vuoristo ja Anne Ihantoja. Seuran palkitsemisjuhlassa 15.12.1973 Jukolassa palkittiin kuluneen vuoden parhaina ur­heilijoina Päivi Suuniitty, Tarja Moisio, Sari Penttilä, Oili Alakukku, Raija Hirvelä, Matti Jalonen, Juha Pietilä, Pekka Lukkala, Hannu Koljonen ja Erkki Hirvelä.

Vampulan Urheilijat ovat vuosien varrella osallistuneet vah­valla panoksella valtakunnallisiin Suurkisoihin. Vuonna 1975 suurkisoissa seurasta oli mukana 27 osanottajaa.

Pesäpalloilun nousu alkaa - Tytöille SM-hopeat vuosina 1972 ja 1973

Pesäpalloilussa Vampulan Urheilijain nousu myöhemmin nais­ten mestaruussarjaan saakka kylvettiin SaIlilan koululla vuo­sina 1970-1971, jolloin opettaja Reino Rantalainen ryhtyi oh­jaamaan tytöistä joukkuetta pesäpallosarjaan. Tulosta syntyi nopeasti, sillä jo heinäkuussa 1971 Vampulan Urheilijain alle 13-vuotiaiden tyttöjoukkue voitti SVUL:n Satakunnan piirinmes­taruuden joukkueella Laura ja Oili Alakukku, Hanna Jalonen, Päivi Kauko, Tarja ja Tuija Mäenpää, Mirja Pakkanen, Sari Penttilä, Päivi Suuniitty, ja vaihtopelaajana Kaarina Kärkkäi­nen. Joukkueen valmentajana toimi Reino Rantalainen. Tyttö­joukkueen kokoamisen alkuvaiheissa joukkuetta valmensi myös Seppo Sillanpää.

Vampulan Urheilijain menestys tytöissä jatkui vahvasti nou­suvoittoisena. Seura voitti piirinmestaruudet D -tytöissä myös vuosina 1972 ja 1973, sekä C -tytöissä vuosina 1972 ja 1973.

Myös nousu tyttöjen kansalliselle huipputasolle tapahtui nopeasti. Vampulan Urheilijat voitti SM -hopeaa vuosina 1972 ja 1973 15 -vuotiaiden tyttöjen sarjassa.

Ensimmäisen SM-hopean seuran C-tyttöjen pesäpallojoukkue voitti vuonna 1972. Mitalijoukkueessa pelasivat Oili ja Laura Alakukku, Liisa Heiniö, Tarja Moisio, Sari Penttilä, Tarja ja Tuija Mäenpää, Päivi Kauko, Päivi Suuniitty ja Maarit Korpela. Joukkueen valmentajana ja pelinjohtajana toimi Jari Haapanen.

Vuonna 1973 seuran C-tyttöjen joukkue nappasi toisen SM­ -hopeansa joukkueella Päivi Suuniitty, Liisa Heiniö, Laura ja Oili Alakukku, Tarja Moisio, Sari Penttilä, Marja Lehtola, Mirja Pakkanen, Päivi Kauko ja Tuula Kuronen. Pelinjohtajana ja valmentajana joukkueella toimi edelleen Jari Haapanen.

Kulta ja hopea ratkaistiin Oulun Lipon ja Vampulan Urheili­jain kesken kahden ottelun yhteistuloksella. Kotiottelussa VampU joutui tunnustamaan Oulun juoksuin 2-8 paremmakseen. Toi­sessa ottelussa Oulussa kotijoukkue oli juoksuin 13-6 parempi ja ratkaisi kultamitalin yhteistuloksella 21-8.

Menestystä naisjoukkueella

Vampulan Urheilijain tyttöjoukkueen menestys poiki nopeasti tuloksia myös naisten joukkueelle. Seura pelasi vuosina 1974­-1975 piirisarjassa, vuosina 1976-1977 maakuntasarjassa ja vuosina 1978-1979 Suomi-sarjassa.

Vuonna 1978 joukkue pääsi karsimaan Vihdin kanssa noususta mestaruussarjaan, mutta taidot eivät aivan vielä riittäneet.

Vuonna 1979 joukkue varmisti historiallisen nousun seuraa­valle kaudelle naisten mestaruussarjaan. Kesän runkosarjan päätyttyä oli Vihdin Pallo voittanut etelän 2-lohkon ja VampU ilman tappioita etelän l-lohkon. Nousu mestaruussarjaan rat­kaistiin Vihdin ja VampU:n kahden ottelun yhteistuloksella.

Ensimmäisessä ottelussa Vihdissä 28.elokuuta VampU oli ta­saisessa pelissä kotijoukkuetta juoksuin 14-12 parempi. Toi­sessa osaottelussa Vampulassa oli VampU jälleen kaksi juok­sua tehokkaampi voittamalla ottelun 10-8 ja varmistamalla sa­malla nousun naisten pesäpalloilun kansalliselle huipputasolle. Nousun varmistaneessa joukkueessa pelasivat kaudella 1979 Saija Sahla, Alisa Isotalo, Liisa Heiniö, Tarja Moisio, Anne Ihantoja, Oili Alakukku, Mirja Pakkanen, Leena Ritakallio, Riitta Huhta, Hanna Jalonen, Tiina Ruusunen, Päivi Siili ja Tiina Merinen. Pelinjohtajana kauden aikana toimi Pekka Larko­vuo.

Pääosalla pelikausista 1970 luvulla naisten pelinjohtajana ja valmentajana toimi Jari Haapanen.

Seuran miesjoukkue pelasi 1970-luvun alkupuolella perussar­jassa. Heinäkuussa 1971 joukkue pelasi perussarjassa Kiikoista vastaan. Kirma voitti ottelun juoksuin 16-7.

Vuosikymmenen kuluessa seuran miesten joukkue nousi pii­risarjaan, jossa se pelasi pääosan vuosikymmenestä. Parhaim­millaan miesten pesäpallon sarjatoiminnassa oli mukana kolme miesten joukkuetta, joista l-joukkue pelasi piirisarjassa, seuran 2-joukkueena konkareista koostunut yhdistelmä pelasi perussarjassa ja nuorista koostunut joukkue hankki pelitaitoja ja kokemuksia pelaamalla myös miesten perussarjassa. Myös poi­kajoukkueita osallistui 1970-luvulla sarjatoimintaan.

Vuonna 1978 seuran 1-joukkue pelasi piirisarjassa ja joukku­een valmentajana toimi Jari Haapanen. Joukkueessa pelasivat Jarin lisäksi Jussi Heikkilä, Jukka Jokinen, Pekka Larkovuo, ­Pekka Lukkala, Juhani Moisio, Anssi Merinen, Jukka Pakkanen, ­Markku Pakkanen, Tapio Sainio ja Kaarlo ViIkkinen.

Perussarjassa pelanneen miesten 2-joukkueen valmentajana toimi Seppo Merinen ja joukkueessa pelasivat Sepon lisäksi Juha-Pekka Haapanen, Osmo Heikkilä, Jarmo Kaunisto, Henry Ko­lin, Olli Laine, Tarmo Moisio, Kari Mylen, Hannu Pietilä, Juha Pietilä, Jukka Saari, Pekka Saari, Martti Tenhonen, Hannu Uo­tila, Markku Vartama, Markku Vehviläinen ja Erkki Vuoristo.

Seuran miesten 1-joukkue sijoittui kauden päätteeksi pii­risarjassa kuudenneksi seitsemällä pisteellä ja 2-joukkue piti perää perussarjassa kahdella pisteellä.

Yleisurheilussakin SM-menestystä

Yleisurheilussa Vampulan Urheilijat menestyi 1970-1uvulla hyvin. Parhaimpia yksittäisiä saavutuksia olivat Tarja Moision sijoittumiset kahtena vuonna mitaleille valtakunnallisissa ikä­kausihuipentumissa. Seuran järjestämät viikkokisat ja harjoi­tukset keräsivät toimintaan pääosan erityisesti kunnan nuorim­mista ikäluokista. Seuraavassa poimintoja vuosikymmenen yu-tapahtumista.

Seuran edustajista parhaiten yleisurheilussa menestyi vuon­na 1971 Tarja Moisio sijoittumalla valtakunnallisessa ikä­kausihuipentumassa 12-vuotiaiden tyttöjen sarjassa kiekossa neljänneksi ja kuulassa kuudenneksi. Asko Ritakallio puoles­taan sijoittui juoksumatkoilla nuorten pm -kisoissa hopealle ja pronssille.

Tarja Moisio sijoittui vuonna 1972 hienosti C-tyttöjen sarjassa hopealle valtakunnallisessa ikäkausihuipentumassa Hel­singin stadionilla.

Tarja Moisio saavutti vuonna 1973 kaksi hopeasijaa valtakun­nallisessa ikäkausihuipentumassa. Hopeasijat heltisivät C­ -tyttöjen kuulassa ja kiekossa.

Vampulan Urheilijain urheilukoulutoiminnalla ovat pitkät perinteet. Urheilukoulua pidettiin talvikausina Jukolassa alkaen kohta talon valmistumisen jälkeen. Aluksi yleisurheilu­kouluna alkanut toiminta 1960-luvun lopulla vakiintui kaikkia urheilumuotoja palvelevaksi nuorten urheilijoiden pe­rusharjoitteeksi. Sallilan koulun valmistuttua toiminta on jatkunut koulun liikuntatiloissa seuran ja kunnan liikuntatoi­men yhteisenä toimintana. Huhtikuussa 1974 urheilukoulussa vieraili SVUL:n Satakunnan piirin nuorisovalmentaja Kai Var­tio antamassa evästyksiä nuorten harjoitteluun.

Vuonna 1974 pm -mitaleja keräsi seuran edustajista erityises­ti Tarja Moisio lajeina edelleen kuula ja kiekko.

Vuonna 1975 Tarja Moisio lisäksi mitaleita pm -tasolla ke­räsivät mm. nuorten seiväshypyssä hopeaa Markku Vehviläinen ja samoin hopeaa 16 v. seipäässä Heimo Lahtovaara. Molemmat edustivat samana vuonna Satakuntaa piiriottelussa Hämettä vas­taan. Piirinmestaruuteen ylsi Taina Korpela B-tyttöjen kuulassa.

Vuonna 1977 A-nuorten pm -kisoissa otti Tarja Moisio kolme mitalia, joissa keihäässä tuli mestaruus tuloksella 31.78. Heimo Lahtovaara voitti puolestaan seipään tuloksella 350.

Kesällä 1978 keräsivät seuran edustajat pm -kisoista erittäin runsaan mitalisaaliin. Mm. A-nuorten pm -kisoissa Heimo Lahto­vaara voitti keihään tuloksella 53.56 ja sijoittui lisäksi mitalille kuulassa, seipäässä ja kiekossa. Naisten pm -kisoissa Tarja Moisio voitti keihään tuloksella 33.26 ja sijoittui kuu­lassa toiseksi.

24. elokuuta 1979 pidetyissä Vampulan piirikunnallisissa kilpailuissa parhaita tuloksia olivat Tarja Moisia kuulan 10.81. Selviä viitteitä tulevista saavutuksista antoi Pekka Vesala voittamalla selvästi D-poikien 1000 m.

Hiihdossa kisapaikaksi metsästysmaja

Seuran hiihtokisoja järjestettiin pitkään Harjun maastossa. 1960-luvulla lähtöpaikaksi vakiintui mv. Simulalta vuokrattu rakennus. Vuonna 1970 Metsästysmajan maastoon rakennetun va­laistun kuntoradan valmistumisen jälkeen kisapaikaksi vakiin­tui Ms. Hukan metsästysmaja, vaikka joitakin kisoja edelleen järjestettiin myös Koivuharjua lähtöpaikkana käyttäen.

Metsästysmajalla pidettiin 1970-luvulla ahkerasti jäsenten­välisiä hiihtokisoja ja lisäksi yleensä vuosittaiset piirikunnalliset hiihtokilpailut. Omien kisojen lisäksi seuran hiihtä­jät osallistuivat menestyksellisesti mm. pm -tason kilpailu­toimintaan.

Seuraavassa poimintoja vuosikymmenen hiihtotoi­minnasta.

Vielä 1970-luvun alkupuolella jatkettiin suosittuja SVUL:n 4.alueen hiihtomestaruuskisoja. Helmikuun 1.pv. v. 1970 pidet­tiin aluekisat Huittisissa. Seuran edustajista sarjavoittoon ylsivät 20 v. sarjassa Juhani Ojaniitty. Naisten sarjassa Arja Anttonen, 35 v. sarjassa Reino Rantalainen ja 16-vuotiaissa Osmo Heikkilä.

Neljän seuran hiihto-ottelu Lujan, Punka1aitumen Kunnon, Alastaron Urheilijain ja Vampulan Urheilijain välisenä käytiin 15.3.1970 Koivuharjun maastossa. Kisa päättyi VampU:n voit­toon. Sarjavoittajia seurastamme olivat 18 v. sarjassa Hannele Moisio, 16 v. sarjassa Osmo Heikkilä, 14-vuotiaissa Veijo Heikkilä ja 12-vuotiaissa Tarja Moisio.

21.helmikuuta 1971 järjestettiin jälleen vuosittaiset piiri­kunnalliset Harjunhiihdot, lähtöpaikkana Koivuharju. Sarjavoittajia seurastamme olivat tällä kerralla yleisessä sarjassa Erkki Hirvelä ja 14-vuotiaissa tytöissä Tarja Moisio.

Maaliskuun 2l.päivänä 1971 pidettiin kolmen seuran hiihto­-ottelu Alastarolla. Tällä kerralla ykköseksi selviytyi PunKu, toiseksi VampU ja kolmanneksi jätettiin AU. Sarjavoittajia VampU:sta olivat 12 v:ssa Tarja Moisio ja 18 v:ssa Reijo Hir­velä.

Vuonna 1971 Vammalan Ellivuoressa pidetyissä pm-hiihdoissa sijoittui seuran 18-vuotiaiden poikien viestijoukkue kolman­neksi.

Maaliskuussa 1972 Alavudella pidetyissä valtakunnallisissa nuorten hiihdon talvikisoissa sijoittui Tarja Moisio kahdek­sanneksi.

Vammalassa talvella 1972 Vammalassa pidetyssä maakuntavies­tissä sijoittui seuran joukkue B-sarjassa toiselle tilalle joukkueella Tarja Moisio, Juhani Ojaniitty, Juhani Moisio, Vilho Rohkea, Erkki Hirvelä ja Jussi Varjonen.

Ampumahiihtoakin seuran parissa harrastettiin 1970-luvulla. Maaliskuussa 1971 Kokemäellä pidetyissä SVUL:n Satakunnan pii­rin ampumahiihdon pm -kisoissa sijoittui 18-vuotiaiden sarjassa toiseksi Osmo Heikkilä ja 16-vuotiaiden sarjassa heltisi myös toinen tila Juha Pietilälle.

1.3.1975 järjesti VampU pienoiskivääriampumahiihdon pm -kil­pailut. Lauttakylä-lehden tuloskirjoituksessa todetaan järjes­telyjen sujuneen hyvin, vaikka seura oli tällaista kisaa jär­jestämässä ensimmäistä kertaa.

19.2.1977 metsästysmajalla pidetyissä pk-hiihdoissa voittivat sarjansa VampU:n edustajista 16-vuotiaissa Lasse Varjonen, 14-vuotiaissa Timo Kokkonen ja Elise Suomi, sekä 12­ -vuotiaissa Tarvo Metsämäki ja Elina Suomi.

Seuralta osallistui joukkue v. 1977 maakuntaviestiin C-sar­jassa, jossa se sijoittui neljänneksi. Aika oikeutti seuran osallistumaan seuraavalla kaudella B-sarjaan.

4.3.1978 metsästysmajalle pidetyissä pk-hiihtokilapi1uissa voittivat seuramme edustajista sarjansa seuraavasti: Miehet Erkki Hirvelä, P-18 Jorma Moisio, P-16 Jarmo Moisio, T-12 Pia Lukkala ja P-12 Mikko Alavalkama.

3. maaliskuuta 1979 pidettiin jälleen pk-hiihtokisat metsäs­tysmajan maastossa. Vesikelillä muodostui miesten päämatkan kärjeksi Juhani Ojaniitty, Reijo Hirvelä ja Juhani Moisio. P 12 v. sarjassa voittoon lykki Pasi Rihko.

Vampulan laturetket käynnistyvät

1970-luvulla käynnistettiin vuotuiset Vampulan Urheilijain laturetkitapahtumat. 25.2.1979 järjestettiin laturetki, jossa oli käytettävissä latu Sallilan jk-radalta metsästysmajalle ja ladut metsästysmajan maastossa. Laturetkelle osallistuneille varattiin uintimahdollisuus Sallilan koululla. Laturetkistä on muodostunut perinne, joka jatkuu edelleen.

Lentopalloilu 1970-luvulla

Lentopallossa miehet pelasivat 1970-luvulla 5-sarjassa. Pelipaikkana oli ensin Jukola ja myöhemmin Sallilan koulu. Kau­della 1971-1972 miesten joukkueessa pelasivat mm. Jari Haapa­nen, Heino Tolkki, Lasse Anttila, Hannu Koljonen, Kalevi Tir­ri, Ari Viitanen, Paavo Tuori ja Seppo Sillanpää.

Sarjatoiminnan lisäksi VampU järjesti perinteeksi muodostu­neita lentopallon loppiaisturnauksia. Loppiaisena 1978 VampU:n miesjoukkueen vastustajia olivat Porin Palloseura ja Sahalah­den Kunto. VampU voitti turnauksessa molemmat vastustajansa 3­-0. Kaudella 1978 VampU:n miesjoukkue sijoittui 5-sarjan loh­kossaan varsin tarkasti puolivälin paikkeille.

Tyttöjen menestyksellisen lentopallotoiminnan käynnistivät Kyllikki Kurppa ja Leena Kivioja 1970 -luvun loppupuoliskolla. Aluksi lentopallotytöt harjoittelivat ja pelasivat harjoi­tusotteluja partion puitteissa ja varsinainen tyttöjen sarja­pelitoiminta käynnistyi seuraavalla kymmenluvulla.

Naisten lentopalloilu alkoi kuntolentopalloharjoituksina Jukolassa vuonna 1972. Lentopallon sarjatoimintaan seuran naisjoukkue alkoi osallistua vasta 1980-luvulla.

Suunnistustoiminta 1970-luvulla

1970-luvun alkupuolella seuran suunnistustoiminta oli ak­tiivista ja useina kesäkausina järjestettiin jaoston toimesta jäsentenvälisiä kisoja lähes viikoittain. Kesäkuun 15. pv 1970 viikkokisat pidettiin metsästysmajan maastossa ja sarjavoitta­jia olivat Reino Rantalainen, Hannu Tammi, Asko Ritakallio ja Jukka Jokinen.

9.5.1971 pidettiin jäsentenväliset suunnistuskisat Koivuhar­jun maastossa. Yleisen 9 km:n reitin nopeimmaksi suunnisti Reino Rantalainen. Tuloskirjoituksen yhteydessä tiedotettiin suunnistajille, että jäsentenvälisiä suunnistuskisoja tullaan pitämään koko kesäkauden ajan maanantaisin, kunkin kisan tu­lokset pisteytetään ja palkinnot jaetaan kauden päätyttyä.

Seuran itse järjestämien kisojen lisäksi suunnistajat osal­listuivat erityisesti lähialueen seurojen järjestämiin kisoi­hin. Myös piirinmestaruuskisoissa seuralla oli edustajia usei­na vuosina. 1970-luvun loppupuoliskolla Jussi Varjonen sijoit­tui neljänneksi yösuunnistuksen pm -kisoissa ja latusuunnistuk­sen pm -kisoissa myös neljänneksi, sillä kerralla ainoastaan kaksi sekuntia mitalista jääneenä.

Vuonna 1975 järjestettiin latusuunnistuksen pm-kisat Kan­kaanpäässä ilman suksia, vain sauvat mukana. VampU:n edusta­jista sijoittui kisassa parhaiten P14 v. sarjassa kilpailut Lasse Varjonen sijoittumalla viidenneksi vain niukasti mita­lisijasta jääneenä.

Huhtikuussa 1978 järjestettiin suunnistuksessa kurssitoimin­taa seuran ja kunnan urheilulautakunnan yhteistyönä. Sallilan koululla pidettiin kurssin teoriaosa ja käytännön maastohar­joitukset pidettiin Salmenojan maastossa. Kurssin ohjaajina toimivat Jussi Varjonen ja Reino Rantalainen.

Jääkiekkojaostossa ei sarjatoimintaa

1970-luvun loppupuolella seuraan perustettiin jääkiekkojaosto. Jääkiekkoilijat eivät osallistuneet sarjatoimintaan, mutta erilaisia paikallisia kyläsarjoja ja ystävyys- ja harjoitusot­teluita eri-ikäisillä joukkueilla pelattiin erityisesti naapu­riseurojen joukkueita vastaan.

1980-luku

Ulkoilumajan rakentaminen ja pesäpallon huippuvuosi

1980-luvulla merkittävimpiä virstanpylväitä seuran toimin­nassa olivat Ulkoilumajan rakentaminen, valaistun kuntoradan saaminen sinne ja alueellisestikin merkittävän maastoliikunta­paikan ylläpitäminen yhdessä kunnan liikuntatoimen kanssa Virttaanharjun ja Säkylänharjun saumakohdassa. Bingotoiminta oli edelleen merkittävä varainhankintamuoto seuralle. Urheilu­toiminnassa koettiin vuonna 1980 Vampulan joukkuelajien huip­pukausi, kun seuran naisten pesäpallojoukkue palasi yhden kau­den mestaruussarjassa.

Vampulan Urheilijain syyskokous vuonna 1981 pidettiin Juko­lassa 3. joulukuuta. Vuodeksi 1982 valittiin puheenjohtajaksi Esko Moisio ja vuoden 1981 puheenjohtaja Pekka Haapanen valit­tiin varapuheenjohtajaksi. Sihteerinä valittiin jatkamaan Rei­no Rantalainen ja rahastonhoitajana myös valittiin jatkamaan Jorma Vähä-Heikkilä. Muina jäseninä johtokuntaan valittiin Esko Alavalkama, Ilmari Äyhö, Jussi Heikkilä, Leena Ritakal­lio, Jukka Pakkanen, Juhani Moisio, Mauno Kotamäki, Lauri Uo­tila, Antti Pietilä, Jussi Harakka, Veikko S. Huhta, Unto Tuo­minen ja Erkki Vuoristo.

Seuran talous huoletti kokouksen osanottajia. Tyytyväisyydellä kuitenkin voitiin todeta, että vaikka Ulkoilumajahanke olikin aiheuttanut seuralle kustan­nuksia, voitiin seuraavalle vuodelle lähteä ilman mainittavia velkoja, josta kiitos voitiin osoittaa mittavan talkoo- ja tukitoiminnan, jota hankkeen tiimoilta oli esiintynyt.

Seuran vuoden 1983 syyskokous pidettiin myös Jukolassa. Ko­kouksessa valittiin seuran johto jatkamaan tehtävässään, ts. vuonna 1984 jatkaa pj:na Esko Moisio varapj:na Pekka Haapanen ja sihteerinä Reino Rantalainen. Jaostojen puheenjohtajiksi ja johtokunnan jäseniksi valittiin seuraavat: Hiihtojaosto Esko Alavalkama, jk-jaosto Ilmari Äyhö, kuntojaosto Antti Pietilä, lentopallojaosto Jussi Heikkilä, naisjaosto Leena Ritakallio, pp-jaosto Tarja Moisio, suunnistusjaosto Juhani Moisio ja yleisurheilujaosto Mauno Kotamäki. Lisäjäseninä johtokuntaan valittiin Erkki Vuoristo, Unto Tuominen, Veikko S. Huhta, Lau­ri Uotila ja Jussi Harakka.

Vuoden 1986 syyskokouksessa seuran johto valittiin jatka­maan tehtävissään. Puheenjohtajana jatkaa vuonna 1987 Esko Moisio, varapuheenjohtajana Pekka Haapanen ja sihteerinä Reino Rantalainen. Johtokuntaan valittiin muina jäseninä Esko Ala­valkama, Jussi Heikkilä, Leena Ritakallio, Tarja Lähdemäki, Mauno Kotamäki, Antti Pietilä, Aune Uusikartano, Veikko S. Huhta, Unto Tuominen, Lauri Uotila, Erkki Vuoristo ja Juhani Moisio.

Samaisessa syyskokouksessa päätettiin, että seura tulee tulevana toimintavuotena tavoittelemaan joukkuelajeissa ja yksilölajeissa mahdollisimman hyvään menestykseen piirin ta­solla ja joidenkin urheilijoiden osalta tavoitellaan menestys­tä myös SM-tasolla.

Vampulan Urheilijain syyskokouksessa vuonna 1988 valittiin jälleen johtoa seuraavalle toimintavuodelle. Vuodeksi 1988 puheenjohtajaksi valittu Heikki Maine valittiin jatkamaan pu­heenjohtajana myös vuonna 1989. Varapuheenjohtajana valittiin jo vuodeksi 1988 valittu Asko Ritakallio jatkamaan tehtäväs­sään. Myös seuran sihteerinä jatkaa Reino Rantalainen ja ta­loudenhoitajana Jorma Vähä-Heikkilä, päätettiin syyskokoukses­sa. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin jaostojen puheen­johtajat, joita olivat hiihtojaosto Esko Alavalkama, jk-jaosto Ilpo Hosike, lp-jaosto Jussi Heikkilä, pp-jaosto Tarja Lähde­mäki, yu-jaosto Mauno Kotamäki ja kuntojaosto Antti Pietilä. Edellä mainittujen lisäksi johtokuntaan valittiin Aune Uusikar­tano, Veikko S. Huhta, Unto Tuominen, Lauri Uotila, Juhani Moisio, Erkki Vuoristo, Esko Moisio ja Leena Ritakallio. Syys­kokouksessa valittiin toimikunta suunnittelemaan seuralle uut­ta verryttelyasua yhdessä Vampu Oy:n Hannu Markun kanssa.

Ulkoilumajan rakentamisprojekti

1980-luvulle ajoittui Vampulan Urheilijain Ulkoilumajan ra­kentamishanke, joka toteutui kaksiosaisena hankkeena. Vuonna 1982 valmistui ensimmäisen osa ja vuonna 1986 majan jatko-osa.

Koska Vampulasta Juvankoskelle johtavan tien varrella, lä­hellä Koivuharjua ja erinomaisten liikuntamaastojen yhteydessä oli Vampulan kunnalla omistuksessa noin 11 hehtaarin maa-alue, heräsi seuraväen parissa ajatus rakentaa alueelle maja, joka palvelisi ympärivuotista maastoliikuntatoimintaa. Ajatuksen isänä toimi Esko Alavalkama ja hän ryhtyi hankkeen puuhamie­heksi.

Vampulan kunta vuokrasi seuralle tarvittavan maa-alueen 40 vuoden sopimuksella. Vapunpäivänä vuonna 1981 tutustuttiin maastoon ja suunniteltiin majalle paikkaa maastossa.

14.4.1981 oli Lauttakylä-lehdessä kirjoitus, jossa rakenta­missuunnitelmaa selvitettiin ja hanketta perusteltiin.

"Korkeuserot alueella ovat jopa 40 metrin luokkaa. Maasto sopii erinomaisesti patikointiin, maastojuoksuun, hiihtoon jne. Majalle suunnitellaan mahdollisimman laajaa käyttöä" pe­rusteli kirjoituksessa seuran hiihtojaoston puheenjohtaja Esko Alavalkama.

"Hanke palvelee erittäin la ajoja käyttäjäryhmiä. Huovinret­ken hiihto- ja patikkaretkien palvelupisteenä se on sopivasti käytettävissä. Paikka on sopiva retkikohteeksi" kertoi lehtikirjoituksessa puolestaan Vampulan Urheilijain sihteeri Reino Rantalainen ja toivoi mahdollisimman suurta tukea hankkeelle.

Tukea myöskin saatiin. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat tukkitalkoilla ja tuloksena oli 550 tukkia ja myös valmistakin rakennustavaraa. Lahjoittajia talkoissa oli 110 metsänomista­jaa ja pari puutavarayhtiötäkin.

Majan puuhamiehet laativat talon piirustukset ja ne piirsi puhtaaksi rak.mest. Kauko Naumanen.

Investointiveron välttämiseksi valmiita piirustuksia joudut­tiin pienentämään siten, että ajateltu majan koko pieneni 1,5 neliömetriä. Muutokset suunnitelmaan piirsi rak.mest. Alpo Kähtävä.

Eino Laineen johdolla majan valutalkoissa työskenteli 23 miestä. Talon rakentamisen eri vaiheissa työskenteli lukematon määrä henkilöitä ja hanketta avustivat monet liikelaitokset ja yhteisöt.

Sähkölinja Ulkoilumajalle vedettiin sekin talkooprojektina. Linjan rahallisista kuluista kustansi Vampulan kunta puolella osuudella.

Myös kuntorata ja siihen sähköpylväät laitettiin talkoilla. Metsästysmajan kuntoradan kaapelit, pylväät ja valaisimet siirrettiin Ulkoilumajan maastoon ja lisäksi hankittiin käy­tettyjä pylväitä. Yhden päivän kestävässä pylväiden pystytys­projektissa oli mukana 32 talkoolaista. Radan pituudeksi tuli 1.6 km.

Ulkoilumaja valmistui kesällä 1982. Valmiiseen majaan lah­joittivat monet yritykset ja yhteisöt kalusteita ja erilaista tarpeistoa. Talon tupaantulijaiset pidettiin 3. heinäkuuta 1982.

"Tässä seisoo talo ylväänä mäntymetsän keskellä siniristili­pun hulmutessa. Tämä on osoitus peräänantamattomasta päättä­väisyydestä ja yhteishengestä ja mitä sillä saadaan aikaan. Viel' elää maaseudulla vanhanajan talkoohenki"

totesi rakenta­misesta kertovassa kronikassa majan rakentamisen käynnistäjä ja sielu ja myös Ulkoilumajan majaisäntänä koko sen historian ajan toiminut Esko Alavalkama Ulkoilumajan tupaantulijaisissa 4. heinäkuuta 1982.

Maja ahtaaksi

Valmistuneen Ulkoilumajan tilat huomattiin varsin pian ah­taiksi ja niin käynnistettiin jatko-osan rakentamistyöt maa­liskuussa 1985. Jälleen talkooväkeä työskenteli hankkeen pa­rissa mittava joukko. Esko Alavalkama toimi tämänkin hankkeen puuhamiehenä ja Eino Laine ohjaili ammattimiehenä talkoolai­sia.

Hanketta tukivat monella tavalla jälleen talkoolaisten li­säksi lukemattomat yhteisöt ja liikelaitokset. Hanke valmistui talvella 1986 ja tupaantulijaiset uudessa osassa pidettiin 9.2.1986.

Varsinainen urheilutoiminta -80-luvulla - Menestyksellinen toiminta jatkuu

Ulkoilumajan rakentamisen ohella seuran toiminta 1980-lu­vulla jatkui vilkkaana. Naisten pesäpalloilun huippukausi, vahva yleisurheilumenestys, laajeneva lentopalloilu ja nuorten hiihtotulokset olivat merkillepantavia Vampulan Urheilijain 1980-1uvun tuotteita. Seuran Ulkoilumaja keräsi huomiota ja käyttäjiä laajalti kahden maakunnan alueella.

Kausi mestaruussarjassa

Vampulan Urheilijain historian pesäpalloiluhuipentuma on kausi 1980, jolloin seura pelasi naisten mestaruussarjassa. Historiallisessa joukkueessa pelasivat Saija Sahla, Alisa Iso­talo, Liisa Heiniö, Tarja Moisio, Anne Ihantoja, Oili Alakuk­ku, Mirja Pakkanen, Leena Ritakallio, Riitta Huhta, Hanna Ja­lonen, Tiina Ruusunen ja Mari Kärkkäinen. Pelinjohtajana ja valmentajana kaudella toimi Aki Kosonen.

Vaikka joukkue jäi kauden aikana voitoitta, pelasi se hyväl­lä yhteishengellä ja antoi useassa ottelussa vastaan asettu­neille joukkueille kunnon vastuksen.

Lähimpänä voitto oli sarjakauden avausottelussa Keravan Pal­lokerhoa vastaan, jonka VampU hävisi ainoastaan kahdella juok­sulla luvuin 7-9.

Vuodet 1981-1986 Suomensarjassa

Mestaruussarjasta putoamisen jälkeen seuran naisjoukkue pe­lasi kuusi perättäistä kautta Suomensarjassa. Vuosi 1986 osoittautui joukkueen viimeiseksi Suomi-sarjan kaudeksi. Muu­tama niukka tappio ratkaisi joukkueen putoamisen seuraavaksi kaudeksi maakuntasarjaan. Vuoden 1986 Suomi-sarjassa pelan­neessa joukkueessa pelasivat Pia Lukkala, Liisa Heiniö, Alisa Isotalo, Leena Ritakallio, Elina Suomi, Minna-Mari Lukkala, Eila ja Elina Metsämäki, Mirja Pakkanen, Sirkka Kujakanto, Jaana Kotaja, Hanna Tolvi ja Riitta Kokkonen.

Kausi 1990 muodostui toistaiseksi seuran viimeiseksi naisten pesäpalloilun sarjakaudeksi. Viimeisellä sarjakaudella joukkueessa maakuntasarjassa pelasivat Liisa Heiniö, Aliisa Isotalo, Jaana Kotaja, Sirkka Kujakanto, Riitta Kokkonen, Pia ja Minna-Mari Lukkala, Tarja Lähdemäki, Eija Hosike, Niina Gröndahl, Mari Männistö, Mia Pirttilä ja Tuula Mäkelä. Näistä pelaajista olivat Liisa Heiniö ja Tarja Lähdemäki voittamassa seuralle kahta SM-hopeaa C-tyttöjen joukkueessa vuosina 1972 ja 1973.

Joukkueen valmennus- ja/tai pelinjohtotehtävissä 1980-lu­vulla toimivat aiemmin mainittujen lisäsi mm. Jukka Pakkanen, Kalle Vilkkinen, Juha-Pekka Haapanen ja Pekka Lukkala.

Miehillä perus- ja piirisarjaa 1980-luvulla

Vuonna 1980 Vampulan Urheilijat pelasi miesten l-joukkueel­la piirisarjassa ja 2-joukkueella perussarjassa. Piirisarjassa pelannut joukkue jäi lohkossaan viimeiseksi ja putosi perus­sarjaan, mutta seuran 2-joukkue voitti perussarjan lohkonsa ja näin oli jälleen varmistettu miesten joukkueelle piirisarjan paikka kaudelle 1981. Kaudella 1980 pelasi miehissä kolmos­joukkuekin, joka jäi kaudella ilman voittoja.

Toukokuussa 1981 pelasi seuran miesjoukkue kauden ensimmäi­sen piirisarjan ottelunsa kohtaamalla kotipelissä ennakkoon vahvaksi tiedetyn Ulasoorin. Tiukassa ottelussa johto vaihteli ja vieraat johtivat vielä kahdeksannessa vuorossa, jolloin Jussi Heikkilän onnistui lyödä kaksi juoksua ja VampU siirtyi 6-5 johtoon. Kotijoukkue kaunisteli vielä viimeisessä vuorossa lukemia neljällä juoksulla ja niin VampU voitti ottelun lo­puIta selvin 10-5 lukemin. Vampulan pelaajista palkittiin yk­köspalkinnolla Jussi Heikkilä ja kakkospalkinnolla Jukka Pak­kanen, selviää ottelun tulostiedoista.

Vuonna 1982 pelasi seurasta kaksi miesten joukkuetta perus­sarjassa. Kaudella 1983 jatkettiin kahdella miesten perussar­jajoukkueella. Seuran l -joukkuetta valmensi kaudella 1983 vanha mestaruussarjakonkari Hannu Kurttila. Kurttilan valmen­tamassa seuran l-joukkueessa pelasivat Markku ja Jukka Pakka­nen, Juha Haapanen, Tarvo Metsämäki, Heikki Vilkkinen, Rami Vartama, Jouni Laaksonen, Juha Kutila, Timo Hälli, Jarmo Har­junmaa ja Jarmo Rantanen. Joukkue selvisi lohkonsa voittajaksi perussarjassa ja lohkossa sijoittui kolmanneksi seuran 2-jouk­kue.

Kaudella 1986 seuran miesjoukkue pelasi edelleen perussar­jassa. Elokuussa 1986 joukkue kohtasi lohkon kärkiottelussa hyvän vihollisensa Köyliön Lallit. Runsasjuoksuisessa ottelus­sa VampU oli parempi juoksuin 17-14. Vampulan juoksuista löi Veli-Matti Laine viisi ja toi Timo Tolvi neljä juoksua. Otte­lussa palkittiin Vampulan joukkueesta Lasse Pakkanen ja Veli-Matti Laine.

Vaikka joukkue voittikin lohkonsa, osoittautui piirisarjan nousukarsinnassa Kankaanpään Mailan kolmosjoukkue vahvemmaksi ja kariutti sillä kertaa VampU:n nousuhaaveet.

Kaudella 1987 seuran miesten perussarjajoukkue varmisti nou­sun uudestaan piirisarjaan kaudelle 1988 voittamalla Nii­nisalon kahdessa nousukarsintaottelussa murskaavasti yhteis­juoksuin 48-15. Toisessa ja ratkaisevassa ottelussa, jonka VampU voitti 26-13, palkittiin joukkueen parhaina Rami Vartama ja Heikki Vilkkinen.

Seuran piirisarjan joukkueessa pelasivat vuonna -88 Markku ja Lasse Pakkanen, Jussi Heikkilä, Jukka lmmonen, Heikki Vilk­kinen, Tarvo Metsämäki, Markku Laaksonen, Kari Mylen, Jari Maine, Jarmo Harjunmaa, Veli-Matti j a Ari-Pekka Laine ja Mikko Nokkala. Pelinjohtajan tehtäviä hoiti pelaamisensa ohella Markku Laaksonen. Seuraavana vuonna joukkue jatkoi lähes sa­malla kokoonpanolla piirisarjassa, sijoittumalla lohkossa kuu­denneksi 10 pisteellä. Seuran 2-joukkue perussarjassa jäi kau­den aikana hyvästä yrityksestä huolimatta ilman voittoja.

Kesäkuussa 1981 järjestettiin Vampulassa SVUL:n Satakunnan piirin tenavaleiri. Yhdeksänvuotiaiden poikien sarjassa seuran joukkue sijoittui kolmanneksi kokoonpanolla Vesa Hovi, Timo Paukkio, Tomi Horna, Harri Kolin, Jari Vilkkinen, Matti Virta­nen, Markus Ritakallio, Kalle Tammi ja Juha Valtanen.

Vuosikymmenen aikana seuran nuorisojoukkueita osallistui runsaasti sarjatoimintaan. Vuonna 1984 pelasi seuran 13-vuoti­aiden joukkue piirisarjassa kokoonpanolla Mikko Nokkala, Jari Vilkkinen, Juha Tirri, Pasi Laaksovirta, Tomi Horna, Petri Savolainen, Juha Helminen, Vesa Hovi, Markus Ritakallio, Kalle Tammi, Matti Virtanen, Timo Paukkio ja Jani Pakkanen. Joukku­een pelin johdosta ja harjoituksista vastasivat Pia Lukkala ja Veli-Matti Laine. Piirisarjan lisäksi joukkue pelasi epäviral­lista korttelisarjaa, johon osallistui joukkueita Loimaalta, Alastarolta ja Karinaisista.

Yleisurheilussa Ari Vainio, Karri Leppämäki ja Pekka Vesala menestyivät SM-tasolla 1980-luvulla

Yleisurheiluharrastusta haittasi 1980-luvulla heikkokun­toinen kenttä. Kehnoista harjoitusolosuhteista huolimatta lah­jakkuuksia löytyi valtakunnalliselle huipputasolle saakka. Ari Vainio sijoittui parhaimmillaan 14-vuotiaiden valtakunnalli­sessa ikäkausihuipentumassa kiekossa mitalille ja useita ker­toja SM-pistesijoille, Pekka Vesala lähes mitalille (4: s) A­-poikien SM-kisojen 1500 metrillä, Karri Leppämäki mitalille 14-vuotiaiden valtakunnallisessa ikäkausihuipentumassa 100 metrillä ja useimpien vuosien pm -kisojen mitalisaaliiksi muo­dostui 10-20 mitalia.

Seuraavassa poimintoja vuosikymmenen yu­-saavutuksista.

Kesällä 1981 voitti Ari Vainio piirihuipentumassa 12-vuoti­aiden sarjassa kuulan tuloksella 12.46 ja sijoittui piirin kisassa 1000 metrillä toiseksi ja maastojuoksussa samoin toisek­si. Pekka Vesala sijoittui samoissa kisoissa 14-vuotiaiden sarjassa kolmanneksi ajalla 6.24,4. Ari Vainio sijoittui Lou­naisen Suomen aluehuipentumassa kuulassa samana kesänä 12-vuo­tiaiden sarjassa toiseksi tuloksella 12.30. Erkki Halkivaha juoksi kesällä 1981 25 000 metrin pm -juoksussa toiseksi ajalla 1.29,35. Kaudella 1981 Erkki Halkivaha voitti miesten piirinmestaruu­den 10000 metrillä ajalla 32.23,4 ja Tarja Moisio sijoittui naisten keihäässä kolmanneksi tuloksella 33.14. A-poikien pm-kisoissa sijoittui Jarmo Harjunmaa kolmanneksi. Vuoden 1982 ikäkausiurheilijoiden piirihuipentumassa Harja­vallassa seuran edustajat saavuttivat ainoastaan kaksi mita­lia, jotka toi Jari Haapaniemi, sijoittumalla kolmanneksi 10-­vuotiaiden poikien keihäässä ja kiekossa, mutta muita hyviä sijoituksia ja tuloksia kertyi runsaasti.

Erkki Halkivaha jatkoi hyviä juoksujaan, tekemällä Porissa kesällä 1982 maratonilla ajan 2.36,33 ja voittamalla kansal­lisena juostun kisan. Vuonna 1982 juoksi Erkki Halkivaha Yyte­rin piikillä ajan 1.27,07, jolla hän sijoittui kisassa toisek­si.

Vuonna 1983 se uran yleisurheilukausi lienee ollut yksi seu­ran historian parhaista. Ari Vainio sijoittui pronssille valtakunnallisessa ikäkausihuipentumassa Oulussa 14-vuotiaiden poikien kiekonheitossa tuloksella 45.16. Piirihuipentumassa Ari voitti sarjansa kiekon ja kuulan. Kuulassa Arin kesän par­haaksi tulokseksi tuli 13.62. 13.62. B-poikien kiekossakin Ari selviytyi pronssille tuloksella 33.78.

Edelleen vuonna 1983 Erkki Halkivaha sijoittui miesten pm­-kisoissa hopealle 10000 ja 25000 metrillä ja pronssille 5000 metrillä. Pekka Vesala oli pm-kisoissa toinen B-poikien 2000 metrillä ajalla 5.57,1 ja kolmas 1500 metrin esteissä. Tarja Moisio voitti piirinmestaruuden naisten kiekossa tuloksella 35.16. Vuonna 1984 seuran yleisurheilijoiden menestysboomi jatkui. Miesten pm -maastojuoksuissa voitti Pekka Vesala mestaruuden A-pojissa. Miesten 15 km voitti ylivoimaisesti Erkki Halkivaha ja seuran joukkue, johon kuuluivat hänen lisäkseen Isto Toola ja Veikko Halkivaha sijoittuivat toiseksi joukkuekilvassa. Nuorten ja A-ikäisten pm -kisoissa Kokemäellä Pekka Vesala voitti A-poikien 800 majalla 1.59,4 ja 1500 m, aika 4.09,7. Lisäksi Pekka sijoittui miesten pm -kisoissa 1500 metrillä kolmanneksi ja samoin kolmanneksi koululaisten SM -kisojen 800 metrillä. Juha Perttu sijoittui A-poikien kiekossa toiseksi tuloksella 38.50. Huittisissa pidetyissä B-ikäisten pm -kisois­sa seuralle ei tullut mitaleita, mutta kahdeksan sijoittumista sijoille 4-6. B-poikien 1500 metrin esteiden pm -kisoissa voit­ti Veli-Matti Laine piirinmestaruuden.

Miesten pm -kisoissa Erkki Halkivaha voitti vuonna 1984 5000 m ajalla 15.25,15, 10000 ajalla 32.04,26 ja 25000 metriä ja sijoittui pm -maastojuoksussa toiseksi. Pekka Vesala edusti Satakuntaa 1984 Raisiossa pidetyssä kolmen piirin piiriottelussa ja sijoittui kovassa seurassa 800 metrillä kolmanneksi ajalla 1.59,4. Erkki Halkivaha juoksi Helsinki City -maratonilla 1984 ajan 2.32,43, sijoitus kovassa kisassa 15.

Ikäkausi-ikäisten piirihuipentumassa Harjavallassa 1984 seu­ralle toi mitalin ainoastaan Minna Maine ollessaan kuulassa kolmas ja Pasi Laaksovirta, joka sijoittui 13-vuotiaiden kuu­lassa toiseksi. Muita hyviä sijoittumisia sijaluvuille 4-6 kertyi seuran edustajille 11 kpl.

Vuonna 1985 Pekka Vesala voitti pm -maastojuoksuissa Harja­vallassa 18-vuotiaiden sarjan ja rata pm-kisoissa Raumalla sarjansa 1500 metrin ja 800 metrin mestaruudet.

Juha Perttu sijoittui 20-vuotiaiden pm -kisoissa Porissa vuonna 1985 kahdesti hopealle heittämällä kiekkoa 38.58 ja työntämällä kuulaa 12.31.

Pekka Vesala lähellä SM-mitalia

Pekka Vesalan hyvän kauden huipensi Hämeenlinnassa pidetyt 18-vuotiaiden vuonna 1985 SM-kisat, joissa hän juoksi 1500 metrillä neljänneksi ajalla 4.00,01 ja 800 metrillä seitsemän­neksi, aika 1.57,62. Pekka Vesalan menestystä täydensi vielä Ari Vainio sijoittumalla 16-vuotiaiden SM-kisoissa Oulussa kiekossa kahdeksanneksi tuloksella 42.58.

Veli-Matti laine sijoittui kolmanneksi vuonna 19 85 Raumalla A-poikien 300 metrin aidoissa ja samoin kolmanneksi Kokemäellä juostuissa A-poikien 1400 metrin esteiden pm -kisoissa. 16-vuo­tiaiden pm -kisoissa Kankaanpäässä Ari Vainio voitti kuulan, tulos 12.67 ja oli kiekossa toinen ja keihäässä kolmas.

Piirin ikäkausihuipentumassa vuonna 1985 seuran edustajista sijoittuivat mitaleille Kalle Tammi 11-vuotiaiden korkeudessa toiseksi, Jari Haapaniemi 13-vuotiaiden seipäässä toiseksi, Marko Kotamäki 10-vuotiaiden seipäässä kolmanneksi ja Karri Leppämäki 11-vuotiaiden 100 metrillä kolmanneksi.

Yleisurheilukauden 1986 pm -kisat alkoivat seuralle jälleen menestyksellisesti. Pekka Vesala juoksi Porissa pidetyissä pm­ -kisoissa voittoon 20-vuotiaissa ja Veli-Matti Laine sijoittui 18-vuotiaissa kolmanneksi. 18-vuotiaiden 1500 metrin esteiden pm -kisoissa sijoittui Veli-Matti Laine kolmanneksi ajalla 4.40,2. Kisat pidettiin Kokemäellä. Porissa pidetyissä 18-vuo­tiaiden pm -kisoissa Veli-Matti Laine juoksi 300 metrin aidoissa piirinmestaruuteen ajalla 42.63. Ari Vainio sijoittui 18-vuo­tiaiden keihäässä kolmanneksi, tulos 53.84.

Piirin ikäkausihuipentumassa Parkanossa vuonna 1986 keräsi Karri Leppämäki 12-vuotiaiden sarjassa kolme voittoa. Kor­keudessa syntyi tulos 148, 100 metrillä 13,7 ja pituudessa 439. Karrin lisäksi mitalille seuran edustajista ylsivät Marko Kotamäki sijoittumalla 10-vuotiaiden seipäässä toiseksi tulok­sella 200 ja Jari Haapaniemi, joka hyppäsi 13-vuotiaissa sei­västä 220.

Pekka Vesala juoksi menestyksellisesti vuoden 1986 nuorten SM-kisoissa Savonlinnassa. 800 metrillä sijoitukseksi tuli Suomen parhaiden nuorten joukossa viides tila ajalla 1.55,23 ja 1500 metrillä kuudes, aika 3.55,82.

Pekka Vesala aloitti jälleen kauden 1987 mainiosti voitta­malla Raumalla pidettyjen 20-vuotiaiden maastojuoksun piirin­mestaruuden ajalla. joka olisi riittänyt mitalille myös mies­ten sarjassa. Joukkuekilpailussa seuramme kolmikko Pekka Vesa­la, Veli-Matti Laine ja Hannu Heikkilä sijoittui samassa sar­jassa pronssille.

Seuran järjestämissä pk-kisoissa 17.6.1987 heitti Juha Pert­tu miesten kiekossa ennätyksensä 46.64. Ari Vainio viskaisi hyvällä tuloksella 46.20, joka oli 18-vuotiaissa voiton myös Arin uusi oma ennätys.

Kesän 1987 20-vuotiaiden pm -kisoissa Pekka Vesala voitti mestaruudet 800 ja 1500 metrillä ajoilla 1.55,19 ja 4.32,92 sekä sijoittui 400 metrillä toiseksi, aika 52.56. Veli-Matti Laine voitti samoissa kisoissa mestaruuden 400 metrin aidoissa ajalla 1.00,28. Veli-Matti juoksi lisäksi 1500 metrillä prons­sille ajalla 4.39,13.

Kesällä 1987 jatkui Pekka Vesalan menestykset SM-kisoissa. Salossa pidetyissä 20-vuotiaiden SM-kisojen 800 metrillä Pekan sijoitus oli viides ajalla 1.53,46. Samojen kisojen 1500 met­rillä Peka1le heltisi seitsemäs sija. Salon SM-kisoissa juoksi Veli-Matti Laine 2000 metrin esteissä sijaluvulle 11. Joutsassa pidetyissä 18-vuotiaiden SM-kisoissa heitti Ari Vainio kiekkoa 42.72 ja sijoittui tuloksessa kahdeksannelle sijalle. Miesten pm -kisoissa 1987 jatkoivat seuran edustajat mainioi­ta esityksiä. Pekka Vesala voitti 1500 majalla 3.59,36 ja sijoittui 800 metrillä kolmanneksi, aika 1.57,54. Miesten kie­kossa Juha Perttu sijoittui pronssille tuloksella 43.94. Kesän 1987 piirin sisulisäotteluissa otteli Karri Leppämäki 13-vuotiaiden sarjassa 2246 pistettä ja sijoittui sillä ho­pealle. Elokuussa 1987 Kokemäen Pitkäjärvellä pidetyissä piirihui­pentumakisoissa saavuttivat seuran edustajat seitsemän mita­lia. Marko Kotamäki voitti 11-vuotiaiden seipään tuloksella 240, oli toinen 300 metrillä ajalla 47,6 ja sijoittui 60 met­rin aidoissa kolmanneksi, aika 12,3. Katja Tenhonen voitti 10­-vuotiaiden korkeuden tuloksella 115, sijoittui kuulassa toi­seksi tuloksella 6.96 j a samoin kiekossa toiseksi, tulos 18.54. Jukka Laine otti 10-vuotiaiden kiekossa kakkossijan tuloksella 20.18. Mitalisijojen lisäksi seuralle kertyi ki­soista mittava määrä muita hyviä sijoituksia.

Huittisissa pidetyissä 12-14 -vuotiaiden piirihuipentumassa otti Karri leppämäki kolme mestaruutta 13-vuotiaiden sarjassa. 100 metrillä voitto tuli ajalla 12.79. korkeudessa 155 ja 300 metrillä ajalla 43.92. Neljäs mitali, hopeinen tuli Karrille vielä pituudessa tuloksella 490. Karrin hienon tuloskesän täy­densi valtakunnallisen ikäkausihuipentuman neljäs tila Orimattilassa 100 metrillä ajalla 12.60. Alkuerässä Karri juoksi kesän parhaakseen tuloksen 12,55. Samoissa kisoissa Karri si­joittui pituudessa yhdeksänneksi tuloksella 495.

Kesän 1987 seuran omissa pk-kisoissa kesäkuussa tehtiin omi --puuttuuko tästä jotain ?

Kesällä 1988 VampU voitti Luvialla ylivoimaisesti ikäkausi-­ikäisten C-sarjan seuraottelun ja nousi seuraavaksi kaudeksi B-sarjaan. Toiseksi ottelussa sijoittui Punkalaitumen Kunto. Lajivoittajia seuraottelussa seuramme edustajista olivat Karri Leppämäki, Marko Kotamäki, Katja Tenhonen, Sanna Lehtonen ja Jussi Marttila.

Karri Leppämäki toiseksi ikäkausihuipentumassa

Karri Leppämäki osallistui syksyllä 1988 Nokialla järjestet­tyyn 13-14 -vuotiaiden valtakunnalliseen ikäkausihuipentumaan. 14-vuotiaiden 100 metrillä Karri sijoittui hopealle erinomai­sella ajalla 11.98 ainoastaan 0,02 sekuntia voittajalle hävin­neenä. Karri osallistui kisoissa myös pituuteen ja oli siinä 13. tuloksella 544. 13-vuotiaiden korkeudessa sijoittui Vesa Liekari sijaluvulle 11. tuloksella 150.

Lounaisen Suomen 11-ja 12-vuotiaiden aluehuipentumassa Rai­siossa syksyllä 1988 sijoittui Katja Tenhonen 11-vuotiaiden kiekossa toiseksi tuloksella 24.70. Keihäässä Katja oli kuu­des, tulos 22.00. Marko Kotamäki oli samoissa kisoissa 12-vuo­tiaiden seipäässä neljäs, tulos 275 ja 100 metrillä samoin neljäs ajalla 14,38.

Katja Tenhonen parantelee pe -lukemia

Vampulan Urheilijain pk-kisoissa kesäkuussa 1989 tehtiin jälleen monia erinomaisia tuloksia. Katja Tenhonen heitti 12­ -vuotiaissa kiekkoa 32.78, joka oli uusi ikäluokan piirin sisu- --puuttuuko tästä jotain ?

Karri Leppämäen tuloskunto jatkui vuonna 1988. Piirin 14­vuotiaiden 4-ottelukisassa Karri voitti sarjansa tuloksella 2844 pistettä. Korkeutta Karri hyppäsi ottelussa 165 ja 300 metriä kulki aikaan 40.83. Marko Kotamäki sijoittui 12-vuoti­aiden 3-ottelussa toiseksi pistemäärällä 1688. Lajitulokset Markalla olivat 100 m 14,00, pituus 413 ja kuula 9.04.

Kesän 1988 piirin 9-14-vuotiaiden sisulisähuipentumassa seu­ran nuoret urheilijat ottivat 11 mitalia. Karri Leppämäki voitti 300 metriä ajalla 42.06 ja sijoittui toiseksi 100 met­rillä, aika 12.69. Myös korkeudessa Karri otti hopeaa, tulos 160. Vesa Liekari otti kisoissa 13-vuotiaissa myös kolme mita­lia, joista korkeudessa tuli toinen tila tuloksella 155, kei­häässä toinen tila, tulos 37.78 ja pituudessa heltisi pronssi­mitali 450 kantaneella leiskautuksella. Marko Kotamäki otti 12-vuotiaiden seipäässä voiton tuloksella 260 ja 100 metrillä toisen tilan ajalla 14,40. Katja Tenhonen voitti 11-vuotiaiden keihään, tulos 24.92 ja kolmas tila heltisi kuulassa tuloksel­la 8.61. Mitalisijojen lisäksi seuran urheilijat ottivat ki­soissa lukuisia pistesijoituksia.

Leppämäki ponkaisi 16-vuotiaiden pituuden voittoon 556 tulok­sella. Heimo Lahtovaara pukkasi kuulaa 11.52 ja Jussi Alavii­kari voitti 14-vuotiaiden 1000 metriä. Seppo Tenhonen hyppä­si miesten pituuden voittoon 567 hypyllään.

16-vuotiaiden pm -kisoissa seuran urheilijat toivat kolme mitalia vuonna 1989. Karri Leppämäki juoksi 100 metrillä toiseksi ajalla 12.16, Matti Virtanen oli kuulassa myös toinen 12.29 pukkauksella ja Marko Kotamäki hyppäsi seivästä 300 ja sijoittui sillä sarjansa kolmanneksi.

Piirin sisulisähuipentumassa kesällä 1989 seuran edustajat ottivat viisi mitalia ja lukuisia pistesijoja. Vesa Liekari sijoittui 14-vuotiaissa kuulassa toiseksi tuloksella 13.04, pituudessa samoin toiseksi, tulos 518 ja myös 100 metrillä Vesalle heltisi toinen tila ajalla 12.62. Samoissa kisoissa Marko Kotamäki voitti 13-vuotiaiden seiväshypyn tuloksella 310 ja kolmas tila tuli 300 metriltä ajalla 44.71.

Lentopallossa harrastajamäärät kasvoivat

Lentopalloa pelattiin miesten ja naisten sarjatoiminnan lisäksi 1980-luvulla nuorten sarjoissa ja parhaimpiin menes­tyksiin ylsivät Kyllikki Kurpan käynnistämänä hänen, Aune Uusikartanon ja myöhemmin myös monen muun ohjaajan uupumatto­man työn tuloksena useat tyttöjoukkueet. Seuran nuorten lento­palloilun eräs parhaimmista tuloksista on keväällä 1986 seuran E-tyttöjen joukkueen sijoittuminen Lahden valtakunnallisissa suurkisoissa kuudenneksi.

Poimintoja lentopallon tuloksista vuosikymmenen ajalta.

Vampulan Urheilijain naisten lentopallojoukkue osallistui sarjatoimintaan ensimmäistä kertaa kaudella 1981-1982, jolloin joukkue ryhtyi pelaamaan naisten 3-sarjassa. Joukkueessa pela­sivat Leena Ritakallio, Elina Metsämäki, Alisa Isotalo, Riikka­mari Kylliäinen, Tarja Moisio, Elina Suomi, Paula Kivelä, Sari Kivilahti, Seija Lähteenmäki, Kyllikki Kurppa, Hanna Metsämäki, Satu Tenhonen, Sirpa Tervo ja Aune Uusikartano. Kauden aikana joukkue saavutti yhden voiton.

Seuran tyttöjoukkueet aloittivat osallistumisen sarjatoimin­taan 1980-luvun alkupuolella. Syksyllä 1982 osallistui seuran D-tyttöjen joukkue SM-alkusarjaan, ja sijoittui lohkossaan neljänneksi.

Keväällä 1983 onnistui seuran E-tyttöjen joukkueen voittaa historiallisesti ensimmäisen lentopallon piirinmestaruuden seuralle. Voittaneessa joukkueessa pelasivat Minna Tolkki, Sanna Tolvi, Eija Hosike, Outi Rihko, Mari Maine, Tuula Pieti­lä ja Leena Ritakallio. Joukkueen luotsaajina kaudella toimi­vat Kyllikki Kurppa ja Paula Kivelä. Keväällä 1983 sijoittui­vat seuran D-tytöt pm-sarjassa hopealle.

Keväällä 1985 seuran E-tyttöjen joukkue sijoittui Alahärmäs­sä pelatussa SM-aluekisoissa hienosti kolmannelle tilalle.

Helmikuussa 1986 pelattiin Vampulassa E-tyttöjen SM-aluemes­taruusturnaus. Voiton vei Vaasan Vasama, toiseksi sijoittui Alahärmän Kisa ja Vampulan Urheilijain joukkue sijoittui hie­nosti pronssille. Seuran pronssijoukkueessa pelasivat Anu Tir­ri, Johanna Vehviläinen, Jenni Heinonen, Elina Virtanen, Hanne Isotalo, Satu Hovi, Päivi Aho ja Kaisa Metsämäki. Edeltävissä karsinnoissa joukkueessa oli pelannut myös Heli Kulmala. Joukkuetta valmensi Kaisa Metsämäki.

Kesäkuussa 1986 pidettiin Lahdessa suurkisat, joissa seuram­me lentopallotytöt menestyivät mainiosti. D-tytöt sijoittuivat 54 joukkueen joukossa kahdeksanneksi ja E-tytöt olivat sarjas­saan kuudensina. Kyllikki Kurpan valmentamassa, mutta suur­leirillä Aune Uusi kartanon ohjauksessa olleessa D-tyttöjen joukkueessa pelasivat Anne, Anita ja Minna Harakka, Terhi Här­mä, Heidi Pulli, Heidi Tolkki, Annemari Palo, Maria Leppämäki ja Katja Kuusisto. E-tyttöjen joukkueessa pelasivat Anu Tirri, Kaisa Metsämäki, Hanne Isotalo, Johanna Vehviläinen, Satu Hovi, Heli Kulmala, Päivi Aho, Jenni Heinonen ja Elina Virtanen. Joukkuetta valmensi kaudella Elina Metsämäki.

VampU järjesti 23.1.1988 D-tyttöjen SM-aluekarsintaturnauk­sen. Turnaukseen osallistuntu VampU:n joukkue sijoittui kol­manneksi ja karsiutui jatkosta. D-tyttöjen joukkueessa pelasi­vat Kaisa Metsämäki, Päivi Aho, Hanne Isotalo, Anu Tirri, Elina Virtanen, Minna Kulmala, Satu Hovi ja Katja Tenhonen ja val- --puuttuuko tästä sivu ?

Miesjoukkue 4-sarjaan

Kaudella 1987-1988 jatkoi VampU:n miesjoukkue pelaamista 5­-sarjassa ja naisjoukkue 4-sarjassa. Miesten joukkueen nousuta­voite onnistui joukkueen voitettua selvästi oman lohkonsa. Joukkueessa kaudella pelasivat Jari ja Pasi Hongisto, Heimo Lahtovaara, Kalevi Tirri, Mauno Kotamäki, Karri ja Kimmo Läh­teenmäki, Arto Tolvi, Seppo Varjus ja Jussi Heikkilä. Seuran naisjoukkue sijoittui nelossarjassa keskikastiin.

VampU:n miesten l-joukkue pelasi kaudella 1988-1989 4-sar­jassa, mutta putosi seuraavaksi kaudeksi 5-sarjaan. Naiset jat­koivat samalla kaudella 4-sarjassa.

Kaudella 1989-1990 seuran kaksi miesten joukkuetta pelasi 5-­sarjassa. Miesten 1-joukkkue pelasi sarjassa tappiottoman kau­den ja nousi seuraavaksi kaudeksi takaisin 4-sarjaan. Joukku­eessa pelasivat Rami Vartama, Mauno Kotamäki, Ari, Jari ja Pasi Hongisto, Arto ja Timo Tolvi, Timo Talvitie, Jari Vilja­nen ja Karri Lähteenmäki.

Hiihdon harrastustoiminta siirtyi Ulkoilumajalle

Talvella 1981 järjestettiin seuran hiihtokisoja vielä met­sästysmajan maastossa, mutta Ulkoilumajan alkaessa valmistua, voitiin jo talvella 1982 pitää harjoitus- ja kilpailutoimintaa uudessa paikassa.

Tammikuussa 1981 pidettiin seuran pk-hiihtokisat vielä met­sästysmajan maastossa runsaan sadan osanottajan voimin. Tuttu­jen maastojen kotikenttäetukaan ei antanut sarjavoittoja Vam­pU:lle. Lähimmäksi sitä pääsi 12-vuotiaiden sarjassa vain 10 sekuntia voittajalle hävinnyt Ari Vainio.

Punkalaitumella pidetyissä Hopeasomman aluekisoissa talvella 1981 sijoittui Pekka Vesala 14-vuotiaissa viidenneksi ja sai osanotto-oikeuden Ounasvaaralla maaliskuussa pidettäviin Ho­peasomman loppukilpailuihin. 12-vuotiaissa sijoittui Ari Vai­nio neljänneksi vain viisi sekuntia voittajalle jääneenä.

23.1.1982 pidettiin Vampulan Urheilijain avoimet piirikun­nalliset hiihtokisat ensimmäistä kertaa Ulkoilumajalla. Uusis­sa puitteissa järjestelyt onnistuivat hyvin. Päämatkan, mies­ten 16 km voitti VsV:n Jouko Antila. VampU :n edustajat eivät sijoittuneet kisassa kärkisijoille.

Vampulan Urheilijain järjestyksessä 7. laturetki pidettiin 21.2.1982. Reittikohteena oli uusi Ulkoilumaja. Retkelle osal­listui kauniissa talvisäässä 300 osanottajaa.

Seura järjesti 29.1.1983 pk-hiihtokisat Ulkoilumajan maas­tossa. Kilpailuihin oli ilmoittautunut 130 kilpailijaa. Pää­matkan, miesten15.9 km, voitti VsV:n Markku Mikkola ja toiseksi sijoittui VampU :n Juhani Moisio. 14-vuotiaiden sarjassa sijoit­tui kolmanneksi Minna-Mari Lukkala.

Helmikuussa 1983 sijoittui VampU :n 14-vuotiaiden poikien viestijoukkue Ari-Pekka Laine, Pasi Rihko ja Ari Vainio kol­manneksi Hopeasomman aluekilpailuissa Raumalla ja

14.1.1984 pidettiin jälleen pk-hiihtokisat Ulkoilumajalla lähes 150 osanottajan voimin. Pääsarjan, miesten 15 km voitti E-KU :n Pekka Hakala. VampU:n edustajista parhaiten hiihti 16­-vuotiaiden Veli-Matti Laine sijoittumalla kisassa kolmanneksi .

Vuonna 1985 nappasi Ari Vainio SVUL:n Satakunnan pm-kisojen voiton 9.2. Ulvilan Massilla pidettyjen kisojen 16-vuotiaiden poikien sarjassa. Parkanossa pidetyissä Hopeasomman alue­kisoissa samana talvena hiihto Ari sarjassaan pronssille.

Talvella 1985 jouduttiin Vampulan Ulkoilumajalla järjestet­täviä Satakunnan pm-hiihtoja siirtämään useita kertoja liial­lisen pakkasen vuoksi. Kisat voitiin pitää helmikuun lopulla. Kisoissa ratkottiin pm:t sarjoissa yleinen 30 km ja naisten 10 km. Lisäksi hiihdettiin pk-kilpailuna kaikissa muissa sarjois­sa. Kärkisijoja ei irronnut VampU:n hiihtäjille.

SVUL:n Satakunnan pm-hiihdoissa Raumalla vuonna 1986 hiihti VampU:n Juhani Moisio 35 v. sarjassa pronssille.

1.2.1986 hiihdettiin Ulkoilumajalla jälleen pm-mitaleista yleisellä 30 km:llä ja naisten 5 km:lla. Lisäksi muissa sarjoissa kilpail­tiin pk-kisoina. Parhaimpiin tuloksiin VampU:n edustajista ylsi 18-vuotiaiden sarjan Veli-Matti Laine sijoittumalla kisassa kolmanneksi ja samoin kolmanneksi 45 v. sarjassa sijoit­tunut Veikko Huhta.

24.1.1987 pidettiin taasen pk-hiihtokisat Ulkoilumajalla VampU:n järjestäminä. Kilpailijoita kisoissa oli 106. Pääsarjan miesten 15 km voitti HaJy:n Erkki Kangas. VampU:n edustajista Ari Vainio oli toinen 18-vuotiaissa, Juhani Moisio kol­mas 35-vuotiaiden sarjassa ja Veikko Huhta 45-vuotiaissa. Ulkoilumajalla pidettiin 14. -15.1.1989 kaksipäiväiset pm­-hiihdot, jossa henkilökohtaiset lajit hiihdettiin avauspäivänä ja viestit toisena. Henkilökohtaisessa kisassa hiihti viiden­neksi 35-vuotiaissa Juhani Moisio ja miesten 4 x 10 km:n viestissä sijoittui VampU:n viestijoukkue sijaluvulle 9.

Vampulan Urheilijain järjestyksessä 14. laturetkelle 19.2.1989 osallistui 135 retkeläistä.

1990-luku

Virkeä puolivuosisatainen

1990-luvulla Vampulan Urheilijat jatkaa vireänä työtään paikkakunnan ihmisten liikuttajana. Jäseniä seurassa oli vuo­den 1994 tilastojen mukaan 296 kpl. Ohjelmassa ovat edelleen yleisurheilu, pesäpalloilu, lentopalloilu, hiihto ja kuntolii­kunta. Vuonna 1995 seuran ohjemaan tuli lisäksi salibandy. Bingotoiminnalla kerätään varoja urheilutoimintaan. Seuran näkyvimpänä yksilöurheilijana on 1990-luvulla esiintynyt Katja Tenhonen sijoittumalla.--puuttuuko tästä jotain ?

Seuran johto 1995

Joulukuussa 1994 pidetyssä seuran syyskokouksessa valittiin seuralle johtokunta vuodeksi 1995 . Puheenjohtajana valittiin jatkamaan Heikki Maine, varapuheenjohtajana Asko Ritakallio ja sihteerinä Tapani Kotaja. Jaostojen puheenjohtajina johtokun­taan valittiin seuraavat: Hiihtojaosto Juhani Moisio, kuntoja­osto Rauno Suomi, naisjaosto Raili Vilkkinen, lentopallojaosto Mirka Kaunisto, yleisurheilujaosto Seppo Tenhonen ja pesäpal­lojaosto Veli-Matti Laine. Lisäksi valittiin johtokuntaan Esko Alavalkama, Aune Uusikartano, Jussi Heikkilä, Liisa Heiniö, Mauno Kotamäki ja seuran rahastonhoitajana jatkava Jorma Vähä­-Heikkilä.

Seuran syyskokouksessa valittiin toimikunta keräämään ai­neistoa seuran historiikkia varten. Toimikuntaan valittiin seuran puheenjohtaja Heikki Maine, varapuheenjohtaja Asko Ri­takallio, sihteeri Tapani Kotaja ja muista johtokunnan jä­senistä Esko Moisio, Lauri Uotila ja Mauno Kotamäki.

Elämyksiä Suurkisoista

1990-luku käynnistyi vauhdikkaasti ainakin niiden nuorten osalta, jotka osallistuivat Helsingin seudulla kesäkuussa 1990 pidettyihin Suomen Suurkisoihin . Noin 100 000 suurkisalaisen joukossa seikkaili elämyksiä keräilemässä myös edustava joukko Vampulan Urheilijain nuoria .

Yleisurheilussa kärkituloksia

Yleisurheilukentän perusparannuksen ansiosta 1990-luvulla on erityisesti nuorimpien yleisurheilun harrastajien määrä Vampulassa selvästi kasvanut.

Kesäkausittain on viikkokisoissa kirjattu tuloksia yli sadan Vampulalaisen eri urheilijan toimesta ja seuran urheilijat ovat keränneet vuosittain mitta­van määrän pm-kisojen mitaleita. Useita seuran urheilijoita on myös ollut edustamassa Satakuntaa nuorten piiriotteluissa.

Poimintoja seuran yleisurheilijain tuloksista 1990-luvulta.

Vuonna 1990 keräsivät seuran ikäkausiurheilijat piiri hui­pentumasta kuusi mitalisijoitusta. Sanna Lehtonen voitti 14 v. kuulan ja oli pituudessa toinen. Katja Tenhonen oli 13 v. kei­häässä toinen ja kuulassa kolmas. Marko Kotamäki oli 14 v. seipäässä toinen ja Toni Valtanen sijoittui 9-vuotiaiden keihäässä toiseksi.

Kesällä 1990 jouduttiin Vampulan urheilukentän perusparan­nustöiden vuoksi pitämään vuotuiset pk-kisat Huittisten urhei­lukentällä. Seuran edustajista voittivat kisoissa lajinsa Kat­ja Tenhonen ja Sanna Lehtonen.

Toukokuussa 1991 pidettiin Vampulan urheilukentällä pk-kie­konheittokisat. Katja Tenhonen paransi 14 v. piirin sisu­lisäennätystä lukemiin 42.50. Seuran kiekonheittäjämiehistä lähentelivät 40 metrin rajaa Juha Perttu ja Ari Vainio.

12.kesäkuuta 1991 järjestettiin Vampulassa perinteiset pk-­kisat. Katja Tenhonen paransi kisassa lähes neljä metriä en­tistä piirin sisulisäennätystä tulokseen 46.20. Katjan lisäksi seuran edustajat keräsivät hyvätasoisista kisoista kuusi muuta lajivoittoa.

16 v. pm-kisoissa sijoittui Katja Tenhonen kolmanneksi kie­kossa ja kuulassa. 18-vuotiaiden pm-kisoissa oli Matti Virta­nen kuulassa toinen, tulos 12.63.

Piirin sisulisähuipentumassa vuonna 1991 Katja Tenhonen pa­ransi edelleen pe-lukemia. Katjan voittotulos kiekonheitossa oli 47.70. Kiekon lisäksi Katja voitti kisoissa kuulan ja oli keihäässä kolmas. Kolmanteen sijaan ylsi myös Pekka Tammi kor­keudessa tuloksella 140.

Valtakunnallisen sisulisähuipentuman Katja Tenhonen voitti Tampereella 23.8.1991 tuloksella 45.74. Lisäksi kuulassa hän sijoittui viidenneksi, tulos 12.35.

Kesällä 1992 voitti seuran Maarit Vehviläinen piirihuipentu­massa 10 v. sarjassa. Kiekko lensi 20.40 ja pallo 31.40. Jo­hanna Kaunisto sijoittui 14-v. piirihuipentumassa korkeudessa kolmanneksi tuloksella 145.

Katja Tenhonen otti kaksi mestaruutta 16 v. pm-kisoissa. Kuula lensi 13.94 ja kiekko 38.80. Marko Kotamäki oli 16 v. seipäässä toinen, tulos 400.

Katja Tenhonen ja Marko Kotamäki osallistuivat Satakunnan edustajina 16-vuotiaiden neljän piirin väliseen piiriotteluun Ikaalisissa. Katja voitti kiekon tuloksella 39.14 ja oli kuu­lassa kolmas 13.17 pukkauksella. Marko voitti seipään 410 tu­loksella.

Katja Tenhonen sijoittui pronssille 16-vuotiaiden halli SM­-kisoissa Turussa helmikuussa 1992. Marko Kotamäki oli saman sarjan poikien seipäässä neljäs samalla tuloksella 376 prons­sille sijoittuneen kanssa. Maaliskuussa 1992 otti Katja Tenho­nen pronssia myös kiekon valtakunnallisissa hallikisoissa Kuo­piossa. Kiekonheiton lajipäivässä Vampulassa 30.5.1993 heitti Vam­pU:n edustajista Katja Tenhonen 40.26 ja Ari Vainio 39.80.

Heinäkuussa 199 3 Raisiossa pidetyissä 16-vuotiaiden neljän piirin piiriottelussa heitti Katja Tenhonen kiekossa voittoon tuloksella 41.94 ja kuulassa hän otti toisen tilan työntämällä tuloksen 13.66. Naisten pm-kisoissa kesällä 1993 Katja oli kiekossa kolmas 42.60 kantaneella kaarella. Ari Vainio sijoittui myös kolman­neksi kiekossa, tulos 41.32.

11-vuotiaiden piirihuipentumassa sijoittui Maarit Vehviläi­nen kolmanneksi tuloksella 8.13. Saman kesän Lounaisen Suomen aluehuipentumassa Maarit voitti sarjansa kiekon omalla ennä­tyksellä 27.90 ja kuulassa hän sijoittui kolmanneksi tuloksel­la 8.11.

Katja Tenhonen jatkoi hyviä SM-esityksiä 10.8.1993 Jalasjär­vellä pidetyissä 16 v. kisoissa ottamalla tyttöjen kiekossa hopeaa tuloksella 41.84.

Koululiikuntaliiton SM-kisoissa Tampereella Katja Tenhonen voitti sarjansa kiekon omalla ennätyksellään 44.08.

Loppusyksyn 1993 aikana paransi Katja Tenhonen kiekonheiton oman ennätyksensä Vahdossa lukemiin 44.30 ja Marko Kotamäki kohensi Liedossa seipään ennätyksensä lukemiin 440.

Vampulan kiekonheiton lajipäivänä toukokuussa paransi Katja Tenhonen jälleen omaa ennätystään kiekonheitossa tulokseen 46.60. Ari Vainion kiekkokaari kantoi 41.32, Maarit Vehviläi­sen 12-vuotiaissa 27.80 ja Jari Valtanen teki 10-vuotiaissa voittotulokseksi 18.98.

Vammalassa heinäkuussa 1994 pidetyissä miesten ja naisten pm­-kisoissa voitti Katja Tenhonen kiekonheiton tuloksella 44.32.

18-vuotiaiden pm-kisoissa Porissa kesällä 1994 Katja Tenho­nen voitti kiekon 47.04 lukemilla ja kuulan 11.89 kantaneella työnnöllä. Marko Kotamäki voitti samoissa kisoissa seipään pm :n tuloksella 425.

Piirin sisulisähuipentumassa elokuussa 1994 oli Maarit Veh­viläinen 12 v. kiekossa toinen, tulos 30.14 ja pituudessa kol­mas 433 kantaneella hypyllä.

Kesän 1994 nuorten B-sarjan seuraottelussa Eurassa sijoittui VampU kahdeksanneksi. Seuran parhaasta tuloksesta vastasi Maa­rit Vehviläinen hyppäämällä 12-vuotiaissa pituutta 440.

Vampulan pk-kisoissa syyskuussa 1994 tehtiin jälleen hyviä tuloksia. Katja Tenhonen heitti kiekkoa 46.40. Johanna Kaunisto ponkaisi 16-vuotiaissa korkeutta 146. Maarit Vehviläinen heitti 12-vuotiaissa kiekkoa 29.94 ja Marko Kotamäki hyppäsi sei­västä 430. Koululiikuntaliiton SM-kisoissa Orimattilassa voitti Katja jälleen sarjansa kiekonheiton. tulos oli sateisella säällä 44.12. Marko Kotamäki oli seipäässä 10:s, tulos 420.

Kevään 1995 piirikunnallisessa kiekkokisassa Vampulassa heitti Katja Tenhonen jälleen kiekkoa hyvin, tulos 46.86 ja samalla Katja oli ainoa kisan paikallinen voittaja. Hyvän tu- --puuttuuko tästä jotain ?

Katja Tenhonen osallistui elokuussa 1994 kansainvälisiin Eu­ropean Meeting -kisaan ja sijoittui siinä toiseksi omalla ennä­tystuloksella 48.74 vain 12 senttiä voittajalle hävinneenä.

18-vuotiaiden SM-kisoissa Espoossa Katja Tenhonen oli ho­pealla tuloksella 47.06 ja samalla varmistui paikka 18-vuotiai­den Suomi-Ruotsi -maaotteluun Tukholman stadionille.

Marko Kotamäen sijoitus 18 v. poikien seiväskisassa oli 11. tuloksella 430.

Naisten pm-kisoissa Parkanossa heinäkuussa 1995 otti Katja Tenhonen kiekossa hopeaa, tulos 46.90. Vampulan pk-kiekonheit­tokisassa heinäkuussa 1995 heitti Katja tuloksen 48.42. Nais­ten SM-kisoista hänelle heltisi seitsemäs tila 46.34 kantaneella kiekkokaarella.

Johanna Kaunisto otti 17-vuotiaiden pm-kisoissa Vammalassa 1995 kaksi kolmatta sijaa. Korkeudessa syntyi oma ennätys 150 ja keihäässä heltisi mitali 35.20 kantaneella heitolla.

19-vuotiaiden pm-kisoissa Eurajoella elokuussa 1995 voitti Katja Tenhonen kiekon, tulos 47.64 ja kuulan omalla ennätyk­sellä 13.13, lisäksi hän oli 3-loikassa toisena. Marko Kotamä­ki voitti 19-vuotiaiden pm-kisoissa seiväshypyn tuloksella 410. Samoissa kisoissa kilpailtiin epävirallisista 22-vuotiai­den pm-mitaleista, jossa Matti Virtanen tuli toiseksi kuulassa tuloksella 12. 27.

Jalasjärvellä pidettiin elokuussa 1995 17-vuotiaiden neljän piirin piiriottelu. Johanna Kaunisto edusti Satakuntaa hyppää­mällä korkeutta kahdeksanneksi tuloksella 145. Myös keihäässä Johanna oli kahdeksas, tulos 31.56.

Maarit Vehviläinen kiekkoa 42.40

Raumalla elokuussa 1995 pidetyssä nuorten B-sarjan seuraot­telussa VampU oli seitsemäs. VampU:n parhaimpia tuloksia ki­sassa olivat 13-vuotiaan Maarit Vehviläisen kiekkotulos 42.50 ja Mari Kauniston 10-vuotiaan Mari Kauniston palloheitto 36.84. Maarit Vehviläinen voitti päälajinsa kiekon myös piirin sisulisähuipentumassa Kankaanpäässä tuloksella 36.44. Lounai­sen Suomen aluehuipentumassa Ylöjärvellä Maarit voitti sarjansa kiekon tuloksella 39.73.

Elokuussa 1995 Pieksämäellä pidetyissä 19 v. SM-kisoissa otti Katja Tenhonen kaksi pronssimitalia. Kiekossa kolmas sija tuli tuloksella 44.10 ja kuulassa mitaliin riitti oma ennätys 13.32. Elokuussa pidetyssä 18 v. Suomi-Ruotsi -maaottelussa Helsingin stadionilla voitti Katja Tenhonen tyttöjen kiekonheiton tuloksella 48.74.

Syyskuussa pidetyissä Vampulan pk-kisoissa Katjan kiekko kantoi 45.14 ja kuula 12.64. Ari Vainio heitti kiekkoa 42.90 ja 17 v. Johanna Kaunisto ponnisti korkeutta 140.

Katja Tenhonen voitti KLL:n SM-kisan tyttöjen kiekonheitossa kolmantena vuotena peräkkäin syksyllä 1995. Kolmas mestaruus heltisi tuloksella 47.34.

Kunniakierrostapahtumat

Vampulan Urheilijat on viime vuosina järjestänyt vuosittain keväisen Kunniakierrostapahtuman oheistoimintoineen. 29.5.1995 pidettyyn tapahtumaan osallistui 19 juoksijaa. Kunniakierrok­sen oheislajin, tikan- ja saappaanheiton joukkuekisan voiton­ vei joukkue Rakennusurakoitsija Reijo Huhta.

Hyvin massoja lentopallossa

Lentopalloilussa 1990-luvulla on miesten joukkue pelannut pääsääntöisesti 4-sarjassa, vaikka välillä joutuikin ottamaan vauhtia 5-sarjasta. Miesten 2-joukkue pelaa 5-sarjassa ja naiset 4-sarjassa. Tyttöjoukkueet jatkavat menestymistä nuor­ten sarjoissa ja monet seuran nuoret lentopalloilijat ovat edustaneet piiriä piiriotteluissa.

Seuraavassa poimintoja len­topallosuorituksista 1990-luvulta.

VampU:n miesten 4-sarjassa pelaava 1-joukkue lähti kaudelle 1991-1992 kokoonpanolla Timo ja Arto Tolvi , Mikko Nokkala, Jari Hongisto, Karri ja Kimmo Lähteenmäki, Jari Viljanen sekä Markku ja Harri Tihumäki. Kauden avauspelissä VampU kohtasi Pyryn joukkueen ja voitti tiukan väännön jälkeen 3-2.

Joukkue pelasi hyvän syyskauden ja alkoi näyttää siltä, että mahdollisuudet 3-sarjaankin seuraavaksi kaudeksi ovat olemas­sa. Kevätkaudella noususarjassa kertyi joukkueelle kuitenkin tappioita sen verran, että nousutoiveet jouduttiin hylkäämään.

Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen parhaat E-juniori­joukkueet kamppailivat Koski Tl:ssä keväällä 1992 lounaisen­ Suomen kärkisijoista. Vampulan Urheilijain E-tyttöjen joukkue sijoittui turnauksessa hienosti kuudennelle tilalle.

VampU asetti kaudelle 1993-1994 miesten 5-sarjaan kaksi joukkuetta. Kakkosjoukkueen nimikkeellä pelannut joukkue sijoittui runkosarjassa toiseksi, selvitti nousuturnaukset hy­vin ja varmisti pelaamisen 4-sarjassa seuraavalla kaudella.

Kaudelle 1994-1995 asetettiin miesten l-joukkue 4-sarjaan ja 2-joukkue 5-sarjaan sekä naisten joukkue 4-sarjaan.

Seuran D-tytöt etenivät keväällä 1995 Orivedellä pelattuun aluemestaruussarjan lopputurnaukseen saakka, jossa heltisi kovassa seurassa kuudes tila. Joukkueessa pelasivat Jessi Ihantoja, Emmi Jalonen, Katri Kaunisto, Mari Kaunisto, Maarit Vehviläinen ja Kaisa Vähä-Heikkilä. Joukkueen valmentajana toimi Aune Uusikartano. Seuran

Pesäpallossa miesten joukkue lipunkantajana

Naisten pesäpallojoukkueen vetäydyttyä sarjatoiminnasta kau­den 1990 jälkeen, jatkoi miesten joukkue seurassa lajin li­punkantajana. Vuonna 1990 joukkue sijoittui piirisarjassa nel­jänneksi. Joukkueen rungon muodostivat Markku Pakkanen, Markku Laaksonen, Jari Jalonen, Juhani Rannikko, Vesa Väre, Veli-Mat­ti ja Ari-Pekka Laine, Heikki Vilkkinen, Asko Lehto, Mikko Nokkala, Tomi Kranni, Jari Vilkkinen ja Lasse Pakkanen. Pelaa­vana pelinjohtajana toimi edelleen Markku Laaksonen.

Vuonna 1991 Vampulan Urheilijat varmisti uusintaottelussa Kankaanpään Mailan piirisarjan joukkuetta vastaan nousun maa­kuntasarjaan kaudeksi 1992. Nousun varmistaneessa joukkueessa pelasivat Juha Haapanen, Heikki Vilkkinen, Juhani Rannikko, Juha Kutila, Ari-Pekka ja Veli-Matti Laine, Jukka Pakkanen, Jari Jalonen, Mikko Nokkala, Jukka Immonen, Jari ViIkkinen, Asko Lehto ja pelinjohtajana ja pelaajana Markku Laaksonen.

VampU pelasi miesten maakuntasarjassa kaudet 1992 ja 1993. Kaudella 1992 joukkueessa pelasivat Juha Haapanen, Jukka Immo­nen, Jari Jalonen, Juha Kutila, Ari-Pekka ja Veli-Matti Laine, Mikko Nokkala, Jukka Pakkanen, Juhani Rannikko, Timo Tolvi ja Jari ja Heikki Vilkkinen. Pelinjohtajana joukkueessa toimi edelleen Markku Laaksonen. Joukkueen sijoitus maakuntasarjassa oli kahdeksas, jolla varmistettiin sarjapaikka kaudelle 1993.

Kaudella 1993 seura putosi maakuntasarjasta aluesarjaan, jossa se pelaa edelleen.

Kaudella 1995 seura pelasi miesten aluesarjassa joukkueella Jari ViIkkinen, Veli-Matti Laine, Mikko Nokkala, Juha Haapa­nen, Juha Kutila, Jukka Pakkanen, Jari Maine, Timo Tolvi, Rami Huhtala, Matti Virtanen, Jussi Marttila ja Tomi Kranni. Osassa otteluista toimi pelinjohtajana edelleen pitkään seurassa pe­laajana ja pelinjohtajana toiminut Markku Laaksonen.

Hiihdon harrastus vähentynyt

Hiihdon harrastajamäärät ovat pudonneet viimeisten vuosien aikana ja se on ollut merkillepantavaa Vampulan Urheilijainkin piirissä. Mahdollisuudet lajin harrastamiseen ovat kuitenkin hyvät Ulkoilumajan erinomaisten maastojen ja siellä ylläpi­dettyjen hiihtoreittien puitteissa. Seuraavassa katsaus 1990­ -luvun hiihtotoimintaan.

Vuonna 1990 pidettiin VampU:n pk-hiihdot Ulkoilumajalla 3. maaliskuuta. Pääsarjan miesten 13 km voitti Kankaanpään Urhei­lijain Petri Kurunmäki. Palkinnolle eli kolmanneksi VampU:n edustajista hiihti M45 v. sarjan Veikko S. Huhta ja lähelle sitä, ts. neljänneksi sijoittui M 35 v. sarjan Juhani Moisio.

Maaliskuun 9. 1991 pidettiin Ulkoilumajalla pk-hiihtokisat. M35 v. sarjan voittoon hiihti VampU:n Juhani Moisio ajalla, jolla olisi voittanut yleisenkin sarjan. Yleisessä sarjassa sijoittui seuran edustajista Jorma Moisio kolmanneksi, Vilho Kylliäinen voitti M 65 v. sarjan, Sanna Lehtonen T 16 v. j a Jari Valtanen sarjan P 8 vuotta.

Seura järjesti omat pk-hiihtokisansa 7.3.1992. Pääsarjan, miesten 15 km voitti Lujan Ari Niittymäki. VampU:n edustajista palkintosijoille ylsi M35 sarjan Juhani Moisio kolmannella sijallaan, ja pääsarjassa kolmanneksi hiihtänyt Jari Haa­paniemi.

6.maaliskuuta 1993 hiihdettiin taasen VampU:n järjestämissä pk-hiihtokisoissa Ulkoilumajalla. Pääsarjan miesten 13 km voitti Lujan Ossi Hakanen. M 35 v. sarjan voittaja oli VampU:n Juhani Moisio.

12.2.1994 VampU:n pk-hiihtojen miesten 15 km voitti Kankaan­pään Urheilijain Petri Kurunmäki. M 35 v. sarjassa hiihti kol­manneksi VampU:n Juhani Moisio. Kilpailujärjestäjät pitivät valitettavana osanottajien vähyyttä, kisassa hiihti vain 28 kilpailijaa.

25 .2.1995 järjestettiin Ulkoilumajalla pitkien matkojen Sa­takunnan pm-hiihtokilpailut. Miesten 50 km voittoon hiihti Jämin Jänteen Harri Leppihalme ja naisten 30 km ykkönen oli Rasti-Lukon Margit Suomela. M 20 v. 30 km:n voittajaksi hiihti PunKu:n Juhani Wallin.

Talvella 1995 järjestyksessä 19. Vampulan Urheilijain laturetki

Vampulan Urheilijain järjestämä vuotuinen laturetkitapahtu­ma pidettiin 19.2.1995. Lähtö- ja huoltopaikkana toimi Ulkoi­lumaja. Retkelle osallistui 96 suksittelijaa. Latumestari Rau­no Suomea kiiteltiin retkeläisten toimesta, sillä osittain säävaihtelujen ts. retkipäivän aamun pienen pakkasen turvin hän oli loihtinut laturetken reiteille mahtavat latu-urat.

Vuosittaisen laturetken järjestäjinä toimivat vuosittain yhteistyössä seuran kunto- ja hiihtojaostot . Retken osanottoennätys on 505 retkeläistä.

Salibandy seuran uusin laji

Vuonna 1995 Vampula n Urheilijain uusimpana jaostona aloitti toimintansa salibandyjaosto. Jaoston puheenjohtajana toimii Sakari Salo. Salibandyjaoston toiminta on käynnistynyt vauh­dikkaasti. Harjoitusillat ovat vetäneet mukaansa suuren joukon lajin harrastajia. VampU:n salibandyjoukkueet ovat ehtineet jo pelata harjoitus- ja ystävyysotteluja lähialueen joukkueita vastaan.

Seuran tulevaisuuden näkymät

Yleisseurana ja pitkiä aikoja ainoana urheilun kilpa- ja har­joitustoimintaan paneutuneena urheiluseurana paikkakunnalla Vampulan Urheilijoilla on erittäin merkittävä vastuu toiminnan järjestämisessä kaikille liikunnan kilpailu- ja muuta harras­tustoimintaa kaipaaville henkilöille ja ryhmille. Mielestäni seura on myös tämän vastuunsa hyvin kantanut. Toisaalta seuran tulee jatkossakin tarkasti kuunnella kentältä tulevia toiveita ja vastata niihin olemalla valmis ottamaan ohjelmaansa niitä toimintamuotoja, joille löytyy luonnollista kysyntää. Ellei näin toimita, saattaa ennen pitkää olla olemassa vanha ja pe­rinteikäs urheiluseura, mutta harrastajat harrastavat uusimuotoista toimintaa ja uusia liikuntamuotoja muiden yhteisöjen riveissä.

Vampulan Urheilijain johto 50 vuoden ajalta

Puheenjohtajat:

Jorma Kanerva v .1945, Arvi Mustala 1945-1954, jonka jälkeen hänet nimettiin vuonna 1954 seuran kunniapuheenjohtajaksi, Niilo Uotila 1955, Kauko Niittynen 1956-1964, Arvo Kuusisto 1965-1969, Pentti Ritakallio 1970-1971, Vilho Rohkea 1972, Hannu Koljonen 1973-1974, Antti Pietilä 1975-1980, Pekka Haa­panen 1981, Esko Moisio 1982-1987 ja Heikki Maine 1988-.

Varapuheenjohtajat:

Arvi Mustala alkuvuoden 1945, Antti Kotaja 1953-1955, Niilo Uotila 1956-1963, Junno Katavisto 1964, Veikko Mäkilä 1965­-1968, Pentti Ritakallio 1969, Arvo Kuusisto 1970-1971, Pentti Ritakallio 1972, Antti Pietilä 1973-1974, Pekka Haapanen 1975­-1980 ja 1982-1987, Antti Pietilä 1981 ja Asko Ritakallio 1988­

Sihteerit :

Uuno Laivuori 1945-1952 , Nestor Tynys 1953-1956, Unto Tuominen 1957-1961, Erkki Vuoristo 1962-1964, Junno Katavisto 1965-­1978, Reino Rantalainen 1979-1989 ja Tapani Kotaja 1990-.

Historiikin laatinut: Mauno Kotamäki